Visio

Alkusanat

Kesän 2023 ensimmäinen viikonloppu on kolea, mutta ilmassa on lupaus auringosta ja lämmöstä. Koulunsa päättävät lapset ovat täynnä alkavan kesäloman riemua, toiselta asteelta valmistuvat nuoret astuvat kohti uutta, omaa elämää.

Heille on itsestään selvää, että suomalainen koulu on maailman parhaiden joukossa. Sukupolvea aikaisemmin käytiin suuri poliittinen taistelu, jonka ansiosta käynnistettiin peruskoulu.

Uudet ajat ja haasteet vaativat nyt uutta osaamista. Jälleen tarvitaan tulevaisuuden tekijöitä.

Tulevaisuuden tekijät toimivat niiden puolesta, joilla ei tänään ole äänioikeutta. Minun ei tarvitse etsiä kohderyhmää kovin kaukaa, sillä tyttäreni aloittaa kohta esikoulun. Millainen on tulevien polvien Suomi ja maailma? Miten takaamme, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035? Mitkä ovat ne kaikkein tärkeimmät suuntaviivat, jotta huominen on parempi kuin tänään?

Ensi vuosikymmenen kantavia teemoja on kolme. Meidän on oltava kestävän kehityksen edelläkävijöitä. Meidän on oltava avoimia ja vaikuttavia kansainvälisiä toimijoita. Meidän on valittava työlinja ja huolehdittava Suomen työvetoisesta tulevaisuudesta.

Nämä suuntaviivat mielessäni olen asettunut ehdolle sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi tämän syksyn puoluekokouksessa.

Liikkeemme menestys ei kuitenkaan tapahdu itsestään, eikä sitä kukaan luo yksin. Tarvitaan paljon työtä, tarvitaan yhteistä työtä. Johtaja ei päätä yksin, vaan asiat punnitaan ja ratkaistaan yhdessä. Kutsun kaikki suomalaiset mukaan yhteiseen tehtäväämme. Siihen antaa vakaan alustan sosialidemokraattinen ohjelmatyö, jonka tuloksia on kunnia viedä eteenpäin, jos tulen valituksi SDP:n puheenjohtajan tehtävään. Eturivissä ja esimerkillä, vastuuta pelkäämättä, sydämessä paloa ja valoa.

Lähdetään yhdessä tekemään tulevaisuutta, tänään.

Antti Lindtman

Suomi ei tingi ilmastotavoitteistaan. Se pitää huolta ainutlaatuisista metsistään ja pysäyttää luontokadon. Vihreä siirtymä voidaan tehdä oikeudenmukaisesti, ja sen avulla Suomesta luodaan puhtaan energian huippuosaaja ja menestystarina.

Suomi on vuonna 2035 hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tämä Rinteen-Marinin hallituksen sitoumus nosti maamme kansainvälisen huomion kohteeksi. Suomi houkuttelee investointeja ennätysmäärin: uusiutuva energia ja uusiutuva teollisuus tuovat hyviä työpaikkoja, kasvua ja turvallisuutta.

Viimeistään Venäjän julma hyökkäyssota osoitti, että Suomen kannatti ja kannattaa olla kestävän kehityksen etulinjassa. Kiitos panostuksen päästöttömään energiantuotantoon selvisimme energiakriisistä moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna lähes ehjin nahoin. Omavarainen, päästötön energiantuotanto on paitsi ilmastoteko, myös itsenäisyyden tae.

Tulevien 12 vuoden aikana on tehtävä isoja ratkaisuja ja korjausliikkeitä, jotta ilmastonmuutoksen ja luontokadon uhat eivät toteudu. Tässä on tehtävä omien ratkaisujen lisäksi rajat ylittävää kansainvälistä yhteistyötä.

Samalla Suomi voi nousta puhtaan energian suurvallaksi. Kymmenien miljardien investoinnit päästöttömään sähköön, tuuli- ja aurinkovoimaan sekä vetytalouteen saavat myös raskaan teollisuuden suuntaamaan pohjolaan.

Ilmastoteollisuus luo työtä ja hyvinvointia joka puolelle Suomea. Huolehdimme siitä, että yritysten kannusteet ja toimintaympäristö ovat houkuttelevia.

Yhteiskunnan muutos on kestävää vain silloin, kun kaikki sen jäsenet pysyvät kehityksessä mukana ja saavat osansa hyödyistä. Oikeudenmukaisuus on entistäkin tärkeämpää.

Ekologinen siirtymä lisää elämänlaatua tavallisten ihmisten arjessa. Kun panostamme kestävään joukkoliikenteeseen, kaikkien kuntalaisten liikkumispalvelut paranevat. Kertakäyttöistä krääsää, pikamuotia ja äärimmilleen vietyä eläinten tehotuotantoa tuskin kukaan jää kaipaamaan. Kiertotalous ja ilmastoystävällinen ruokatuotanto avaavat mahdollisuuksia myös uusille innovaatioille ja investoinneille.

Luonnon tuhoaminen on tehtävä kalliiksi

Seuraavan vuosikymmenen aikana meidän on ratkaistava myös ilmastonmuutoksen lisäksi läheisemmin tuntuva ongelma: luontokato. Kyselyissä peräti 60 prosenttia suomalaisista on havainnut, että rakkaat luontokokemukset, hömötiaisen vaimea vihellys ja haarapääskyjen syöksyt, ovat käyneet harvinaisemmiksi.

Käytännössä tehokkaimmiksi ovat osoittautuneet yksityiskohtaisen sääntelyn sijaan toimet, joilla ilmastoa heikentäville toimenpiteille on määritelty hinta. EU:n päästökauppa on tästä hyvä esimerkki. Samankaltainen mekanismi tarvitaan kiireellisesti myös luontokadon pysäyttämiseen. Tarvitsemme luonnon suojaksi ilmastolain kaltaisen luontolain.

Luontokadon torjuminen ei tarkoita, että taloudellinen toiminta tai luonnonvarojen hyödyntäminen lopetetaan, vaan että luonnolle jätetään tilaa, ja luonnonvaroja kulutetaan kestävästi. Esimerkiksi virtavesien ennallistaminen ja vesistöjen kunnostaminen luovat ainutlaatuisia mahdollisuuksia luontomatkailuille. Suomalaisilla yrityksillä on loistava tilaisuus saavuttaa hyvää mainetta luonnon monimuotoisuuden puolustajina.

Jotta Suomi elää metsästä vielä 2030-luvulla, valtion on tuettava aktiivisesti metsäluonnon säilyttämistä. Myös metsänomistajien ja puun jalostajien on kannettava vastuunsa. Metsäteollisuus tuottaa vuosi vuodelta lisää kestäviä innovaatioita, jotka voivat nostaa arvokkaan raaka-aineemme ja kansallisomaisuutemme jalostusarvoa ja tuottaa vieläkin enemmän hyvinvointia Suomeen.

Suomi 2035 on turvallisuuden tuottaja – niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. Huolehdimme kansallisesta edustamme parhaiten ajamalla maailmalla taitavasti omia arvojamme sekä luottamuksen, yhdenvertaisuuden ja yhteistyön yhteiskuntaa. Samalla on tehtävä paljon työtä hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseksi.

Visio vuoden 2035 Suomesta hiilineutraalina hyvinvointiyhteiskuntana ei voi toteutua ilman kansainvälistä yhteistyötä, joka johtaa Eurooppaa ja koko maailmaa kohti kestävää kehitystä. Ilmastomuutoksen pysäyttäminen ja luontokadon torjuminen ovat Suomen kärkitavoitteita kansainvälisillä kentillä. Kun Suomi rakentaa vastuullista ja edistyksellistä yhteistyötä, ajamme parhaiten omia reilun ja yhdenvertaisen yhteiskunnan arvojamme ja konkreettisia kansallisia etujamme. Tavoitteet ja toimintatavat edellyttävät osaavaa tulevaisuusjohtamista.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan herätti Euroopan ennennäkemättömään yhtenäiseen toimintaan. Se herätti myös Suomen Nato-jäsenyyteen nopealla ja määrätietoisella aikataululla. EU ja Nato ovat Suomen tärkeimpiä strategisia viiteryhmiä, unohtamatta Yhdistyneitä Kansakuntia.

Suomi vahvistaa Euroopan omaa, itsenäistä toimintakykyä. EU:n strateginen autonomia lujittaa maanosamme asemaa liittolaisena ja maailmanvaltana. Kriisit ovat osoittaneet, että Eurooppa ei voi olla riippuvainen muista maista. Suomella on hyvät näytöt siitä, kuinka huoltovarmuudesta huolehditaan.

On Suomen etu vahvistaa EU:n päätöksentekokykyä niissä asioissa, joita on järkevintä hoitaa yhdessä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU:n toimintakykyä voidaan vahvistaa siirtymällä määräenemmistöpäätöksiin. Samalla jäsenmaiden on kannettava oma vastuunsa omasta taloudestaan, luotettavasta oikeusvaltiosta ja toimivasta demokratiasta. Suomi on puolustanut vahvasti yhteisiä sääntöjä ja arvoja, ja se tuo meille uskottavuutta jatkossakin.

Eriarvoisuutta on torjuttava kansainvälisesti ja kansallisesti

Turvallinen tulevaisuus edellyttää, että Suomessa toimitaan pitkäjänteisesti rauhan ja vakauden rakentamiseksi. Ympäristöongelmat, eriarvoisuus ja köyhyys tuntuvat erityisesti kehitysmaissa. Ne ruokkivat konflikteja ja pakolaisuutta, joiden lievittäminen ja samalla näiden maiden kehityksen tukeminen ovat sekä kansainvälisen vastuumme kantamista että itsekäs etumme.

Tulevina vuosina suomalaisten osaaminen niin rauhanvälityksessä, koulutuksessa kuin tekniikan aloilla on maailmalla entistäkin arvokkaampaa. Roolimme myös Ukrainan jälleenrakennuksessa on merkittävä.

Suomi on tekemässä Natosta entistä pohjoismaisempaa. Sen lisäksi, että osaltamme vastaamme vakaudesta lähialueillamme, tuomme sotilasliittoon myös kokonaismaan- puolustuksen perinnettä ja korkean maanpuolustustahdon yhteiskunnan arvoja: sisäistä turvallisuutta, jota keskinäinen luottamus ja yhdenvertaisuuden edistäminen lujittavat.

Tultaessa 2030-luvulle Suomen kokonaisturvallisuutta ja yhteistä arvopohjaa uhkaavat uudet haasteet. On löydettävä entistä tehokkaampia keinoja eriarvoistumisen ehkäisemiseen. Mielenterveysongelmista on tullut kansantauti, jonka selättämiseksi tarvitsemme uuden ”Pohjois-Karjala -projektin”. Syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy nopeasti: vuoteen 2035 mennessä yli 85-vuotiaiden määrä on kaksinkertaistunut nykyisestä. Hoitotarve kasvaa samalla, kun hoitajista on pula. Tarvitaan ennakkoluulottomia ratkaisuja – ja yhä sisukkaampaa yhteishenkeä.

Suomen taloudellinen menestys perustuu tietoon ja teknologiaan, joten myös hyvinvointipalveluissa niiden rooli kasvaa valtavasti. Se on tehtävä laadukkaasti ja turvallisesti. Ikäihmisten osalta yhteiskunnan resurssit pitää suunnata niin, että tuetaan terveyttä, toimintakykyä ja osallisuutta.

Aivan kuten asetimme vuodelle 2035 ilmastotavoitteen, meidän on tulevissa hallitusohjelmissa asetettava rohkea hyvinvointitavoite. Yhteiskunnan tahto on selvä ja sitova, ja luomme samojen ongelmien kanssa kamppaileville maille kansainvälisen esikuvan.

Yhteiskunta pärjää vain työvetoisesti. Työ luo hyvinvointia, ja siksi meidän täytyy huolehtia työn edellytyksistä: oikeasta osaamisesta, toimivasta koulutuksesta sekä reiluista työehdoista. Sosiaaliturvan pitää puolestaan olla sopivassa suhteessa kannustavaa ja velvoittavaa.

Suomella on paljon menestystekijöitä, joilla voidaan houkutella uusia investointeja ja vahvistaa hyvinvointia: koulutetut ihmiset, vakaa yhteiskunta, toimiva infrastruktuuri, edullinen energia, edelläkävijyys datataloudessa ja jo Suomessa toimivat eri alojen huippuyritykset. Uusien investointien kannalta osaavan työvoiman saatavuus on kasvutekijöistä tärkein.

Työn eteen on tehtävä työtä. Tulevina vuosina työllisyyden on noustava 80 prosenttiin ja yli. Vain siten voimme vastata valtiontalouden alijäämän ja julkisentalouden kestävyysvajeen haasteisiin.

Paras, ja käytännössä ainoa toimiva ratkaisu julkisen sektorin velkaantumiseen on Suomen kasvutekijöiden vahvistaminen. Samalla on pienennettävä julkisten menojen kasvupaineita. Tämä menojen perkaamista uusien menojen suhteen.

Oikeuksien vastapainona on aina velvollisuuksia. Tämä periaate koskee niin yksilöä kuin yhteiskuntaa. Yhteiskunnan on luotava ihmisille aidot edellytykset työllistyä. Vastaavasti on oikeus odottaa, että jokainen työikäinen elättää itsensä ja perheensä työnteolla erityisesti tilanteessa, jossa yhä suuremman ihmisjoukon toimeentulo ja palvelut on rahoitettava työllä, jota tekee yhä pienempi työikäisten joukko.

Turvaverkot on pääsääntöisesti tarkoitettu väliaikaisiksi ratkaisuiksi, kun vaikeudet yllättävät, eivät pysyviksi. Sosiaaliturvajärjestelmään on vuosikymmenten aikana liitetty osia, jotka eivät toimi yhteen. Vaikka työn vastaanottaminen olisi kannattavaa, etuuksien menetys voi hetkellisesti tulla esteeksi. Yksinkertainen, yhtenäinen ja työvetoinen sosiaaliturva on tärkeimpiä uudistuskohteitamme.

Osaajia tarvitaan lisää, osaamista on vahvistettava

Tulevaisuuden Suomi tarvitsee enemmän työvoimaa. Ensinnäkään ei kannata jättää ihmisiä työvoiman ulkopuolelle. Se edellyttää kaikkien työikäisten osaamisen parempaa käyttöönottoa. Työn pitää aina kannattaa. Päivähoito- maksuja on alennettava ja perhevapaajärjestelmää kehitettävä työelämän tasa-arvon lisäämiseksi. Naisten ja miesten eläke-eroja ja palkkaeroja on tasattava.

Toisekseen eläkeikäisille ja osatyökykyisille osaajille kannattaa tarjota aitoa mahdollisuutta valita myös työelämä, vaikka osa-aikaisessa tai räätälöidyssä työsuhteessa.

Kolmas asia on, että Suomen pitää olla houkutteleva myös ulkomaisille osaajille ja ammattitaitoisille työntekijöille. Työhön johtavaa maahanmuuttoa on kasvatettava hallitusti ja reilulla tavalla. Työlupaprosesseja on nopeutettava entisestään, ja perheenyhdistäminen on mahdollistettava inhimillisin ehdoin. Samalla hyväksikäyttö on kitkettävä lainsäädännöllä, valvonnalla ja rangaistuksilla.

Maahanmuuttajia on pystyttävä integroimaan paremmin työmarkkinoille. Kotoutumisessa pitää panostaa mahdollisimman nopeaan työllistymiseen ja sitä kautta yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Avainasemassa on myös mahdollisimman aikaisin käynnistyvä kielikoulutus. Maahanmuuttajanaisten työllisyysasteen nostamiseen tarvitaan erityistä huomiota.

Ensimmäisen luokan ammattilainen ei halua olla toisen luokan kansalainen. Yhteiskunnan ja työelämän monimuotoisuuteen on syytä kannustaa. Ihmisarvoa ei pidä mitata rahalla, oli henkilö syntynyt Suomessa tai tullut muualta. Maahanmuuttoa on arvioitava myös riittävällä perspektiivillä: Suomea rakentaa jo 100 000 toisen polven maahanmuuttajaa, ja 2030-luvulla ulkomaalaistaustaisten panos on entistäkin merkittävämpi.

Kasvu ja kilpailukyky ovat paitsi yhteiskunnan, myös jokaisen yrityksen sydämenasia. Suomen menestystä voi vauhdittaa tukemalla startup-yritysten kasvua keskikokoon ja keskisuurten kasvua suureksi.

Tekoälyyn liittyvää osaamista pitää vahvistaa, jotta voimme olla edelläkävijöitä tekoälyn saralla ja hyödyntää sen luomia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Meidän on myös huolehdittava, että tekoälyä hyödynnetään eettisesti kestävällä tavalla ja varmistettava, että sen käyttö on avointa ja läpinäkyvää.

Tavoitteemme on, että vuonna 2035 vähintään puolet nuorista ikäluokasta on korkeakoulutettuja. Tavoitteeseen johtaa määrätietoinen koulupolku, joka alkaa laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, jatkuu hyvien resurssien ja oppilashuollon peruskouluun, kaikille yhteiseen mutta silti yksilölliseen toisen asteen oppiin.

Korkeakoulutuksen lisäksi Suomen ammatillisen koulutuksen taso ja resurssit pitää varmistaa, samoin jatkuva oppiminen työuran aikana.

Vuonna 2035 palkalla tulee hyvin toimeen ja työelämän pelisäännöt ovat kunnossa. Sen ovat turvanneet työntekijöiden tasaveroiset oikeudet järjestäytyä ja neuvotella työehdoistaan työnantajien kanssa. Suomalaisen sopimusyhteiskunnan kulmakiviä kunnioitetaan jatkossakin. Reilu työelämä on olennainen osa luottamustaloutta, joka on Suomen supervoima. Sopimalla ja yhteistyöllä saamme aikaan kestäviä uudistuksia. Repiminen ja riitely eivät hyödytä ketään.