Suomella on varaa pitää huolta ikäihmisistään

Suomella on varaa pitää huolta ikäihmisistään

Isotätini täytti äskettäin kunnioitettavat 96 vuotta. Pitkän elämän salaisuutta voi vain arvailla, mutta valoisalla elämänasenteella ja iloisella mielellä lienee osuutensa asiaan. Viime vuosina iän karttuessa isotäti on saanut hyvää hoivaa sitä tarvitessaan. Tämä on saanut pohtimaan ikäihmisten tilannetta tämän päivän Suomessa.

Suomi ikääntyy vauhdilla. Samalla onnellisten ja terveiden vuosien määrä on lisääntynyt merkittävästi. Tämä on hieno asia. Ikäihmiset ovat aktiivisia esimerkiksi vapaaehtoistyössä, ja monelle isovanhempien tarjoama lastenhoitoapua on kullanarvoista.

Suomen sivistyksen mitta on se, miten me pidämme huolta heistä, jotka ovat tämän maan meille rakentaneet. Usein tästä asiasta minulle tulevat puhumaan nuoret. Aivan kuten ukit ja mummit toivovat lapsenlapsilleen hyvää elämää, samoin lapsenlapset haluavat isovanhemmilleen onnellista ja arvokasta vanhuutta. Sen me olemme heille velkaa.

Inhimillisempi ikääntyminen vaatii tekoja. Sipilän hallitus on leikannut niin perusturvasta kuin vanhusten palveluista. Koko hallituskauden jatkuneet indeksileikkaukset ovat heikentäneet eläkeläisten toimeentuloa. Samaan aikaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja on nostettu, ja lääkekorvauksia ja Kelan matkakorvauksia heikennetty. Tämä ei ole oikein ja siksi suunnan on muututtava. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja inhimilliseen ikääntymiseen. On selvää, että eläkeläisten toimeentuloa on parannettava ja konkreettisiin toimiin on ryhdyttävä ensi vaalikaudella.

Viime aikoina olemme saaneet lukea järkyttävistä puutteista useissa hoivakodeissa ympäri Suomea. Näyttää selvästi siltä, että suurimmat ongelmat ja puutteet keskittyvät yksityiselle puolelle, ja erityisen paljon isoihin terveysjätteihin. Myös kolmannen sektorin ja yksityisiä toimijoita on roolissa, mutta hoivassa ihmisen pitää tulla ensin ja siksi markkinoita ei saa päästää kuskin paikalle.

Vanhustenhoidon epäkohtien korjaaminen on arvovalinta. Siksi riittävä hoitajien määrä on kirjattava lakiin. Laissa täytyy olla kirjaus minimihoitajamäärästä, jota ei saa alittaa. Tämä on merkittävin toimi, jotta pahimmat puutteet saadaan korjattua ja ikäihmiset voivat viettää arvokasta ja virikkeellistä elämää kaikissa hoivakodeissa kaikkialla Suomessa.

Vanhustenhoivaan liittyvää valvontaa on parannettava. Oma valvonta ei riitä. Pistokokeiden määrää on lisättävä merkittävästi ja valvontaviranomaisten resurssit on turvattava. Nyt on käytävä kiireesti läpi valvovan viranomaisen toimivaltuudet ja tarkasteltava, käytetäänkö valvonnassa kaikkia lain suomia valtuuksia täysimääräisesti tai tarvitaanko toimivaltuuksien vahvistamista entisestään.

Kotihoitoon tarvitaan lisää aikaa ja ihmisiä. On hienoa, että ikäihminen voi asua mahdollisimman pitkään omassa kodissa, mutta ketään ei saa jättää oman onnensa nojaan. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Vantaalla on tehty viime vuosina lisäpanostuksia kotihoitoon. Ne ovat tulleet tarpeeseen ja ovat varmasti tarpeen jatkossakin.

Jokaisen on voitava luottaa siihen, että huomenna on paremmin. Tämä tehdään yhdessä niin, että kaikki pidetään mukana. Maamme rakentajat ovat ansainneet inhimillisen ikääntymisen, ja siihen meillä on varaa. Kyse on arvovalinnasta.