Miljardien leijonan loikka kotimaiseen kasvurahoitukseen

18.2.2025

Yksi merkittävimmistä esteistä kilpailukyvyn ja talouden kehitykselle on skaalautumisvaiheen kasvurahoituksen puute. Euroopassa on syntynyt vain yksi yli 100 miljardin euron markkina-arvon teknologiayritys viimeiseen 50 vuoteen, kun taas Yhdysvalloissa on syntynyt kuusi yli 1000 miljardin yritystä. Yksisarvisia, eli yli miljardin arvoisia listaamattomia yrityksiä, on nykyisin Suomessa vain viisi, kun EU:ssa niitä on 160, Kiinassa 240 ja Yhdysvalloissa 1000.

Menestyneitä teknologiayrityksiä yhdistää riskipääomarahoituksen hyödyntäminen, mikä mahdollistaa nopean kansainvälisen kasvun. Tällaiset yritykset luovat korkean arvonlisän työpaikkoja ja houkuttelevat ulkomaista pääomaa. Listaamattomien yritysten kasvusijoittaminen toimii parhaiten paikallisesti, joten vahva kotimainen rahastopohja tukee kasvuyritysten syntyä.

Suomessa varhaisen vaiheen riskirahoitusta on saatavilla, mutta skaalautumisvaiheessa yritykset kohtaavat merkittäviä haasteita. Myöhäisemmän vaiheen rahoitus on niukkaa ja riippuu ulkomaisista sijoittajista, mikä heikentää kotimaista omistajuutta, rajoittaa osaamisen kehitystä ja vie sijoitustuottoja ulkomaille. Euroopassa venture capital -rahaston keskikoko on yli 100 miljoonaa euroa, mutta Suomessa vain noin puolet tästä. Vuonna 2023 suomalaiset VC-rahastot keräsivät pääomia yhteensä noin 500 miljoonaa euroa, kun Ruotsissa yksittäinen rahasto keräsi saman määrän.

Suomessa ei ole yksityisiä kasvurahastoja, jotka voisivat rahoittaa yrityksiä teolliseen kokoluokkaan. Suomi on Pohjoismaista riippuvaisin ulkomaisista sijoittajista. Paikallisten VC-sijoitusten vähäisyys tarkoittaa, että monet suomalaiset kasvuyritykset hakevat rahoitusta ulkomailta, mikä siirtää omistajuuden ja arvonmuodostuksen pois Suomesta. Esimerkiksi Wolt, Aiven, Oura ja IQM ovat keränneet yli 100 miljoonan euron rahoituksia pääosin ulkomailta, ja Wolt myytiin yhdysvaltalaiselle DoorDashille. Myöhäisen vaiheen kasvusijoitukset suomalaisiin yrityksiin ovat tuottaneet noin viisinkertaisesti.

Suomi on ottanut askelia oikeaan suuntaan vahvistamalla Tesin roolia, mutta edistyminen on tapahtunut hitaasti hiiren askelin. Tarvitaan kasvurahoituksen leijonan loikka: tavoitteena on kasvattaa kotimaisia kasvurahastoja ekosysteemin kehityksen mukana 5–8 miljardilla eurolla seuraavan kuuden vuoden aikana, mikä edellyttää sekä kotimaista että ulkomaista pääomaa.

Ensimmäinen askel on, että Suomen valtio sijoittaa vuoteen 2030 asti vuosittain 200 miljoonaa euroa Tesin kautta yksityisiin kasvurahastoihin, mikä tarkoittaisi yhteensä miljardin euron panostusta. Tämä voidaan toteuttaa uudelleenallokoimalla valtion omistuksia tuottavampiin listaamattomiin kasvuyrityksiin. Rahoituksen jatkuvuus tulisi varmistaa parlamentaarisella sitoumuksella, mikä loisi ennakoitavuutta ja sijoittajaluottamusta. Tavoitteena on houkutella yksityistä pääomaa luomaan isompia rahastoja.

Toinen askel on ”Suomi-sitoumus”, jossa institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, ohjaisivat isomman osan sijoituksistaan kotimaisiin yksityisiin kasvurahastoihin. Kansainväliset esimerkit, kuten Iso-Britannian Mansion House Compact, Saksan WIN-ohjelma ja Ranskan TIBI-hanke, osoittavat, kuinka pääomia voidaan suunnata kasvuyritysten tueksi tuotoista tinkimättä. Iso-Britanniassa eläkerahastot ovat sitoutuneet sijoittamaan viisi prosenttia varoistaan listaamattomiin yrityksiin vuoteen 2030 mennessä. Jos esimerkiksi suomalaiset eläkerahastot sijoittaisivat kolme prosenttia varoistaan kotimaisiin kasvurahastoihin, toisi se noin neljä miljardia euroa lisää pääomaa vuosikymmenen loppuun mennessä.

Mikäli Suomen kasvurahastot saadaan riittävän suureen kokoluokkaan, ne voisivat houkutella myös kansainvälisiä sijoittajia. Kotimaisen panostuksen ansiosta olisi mahdollista kerätä miljardeja euroja ulkomailta. Jotta Suomeen syntyisi kansainvälisesti merkittäviä teknologiayrityksiä, rahoitusekosysteemin kehittäminen on välttämätöntä. Kotimainen pääoma, ennakoitava rahoituspolitiikka ja institutionaalisten sijoittajien aktiivinen rooli voivat luoda pohjan pitkäjänteiselle kasvulle ja uusille globaaleille menestystarinoille. Tämä on Suomelle elintärkeää.

Antti Lindtman, SDP:n puheenjohtaja
Timo Ahopelto, perustaja, Lifeline Ventures