31 maalis Maapallo on lainassa lapsiltamme
Oman lapsen syntymä on meistä monille se elämän suurin hetki. Usein sanotaan, että sen myötä elämä, ajattelutavat ja myös arvot voivat hieman muuttua. Sitä ei enää voikaan olla niin itsekäs. Sitä ymmärtää, että omat teot ja ratkaisut vaikuttavat myös omaan lapseen.
Tyttäreni Sofien syntymän jälkeen aloin itse entistäkin enemmän pohtia sitä, millaista tulevaisuutta haluan olla lapselleni ja lapsenlapsilleni rakentamassa. Paremman huomisen rakentaminen tarkoittaa myös riittävän kauaskantoisia päätöksiä.
Ympäristö- ja ilmastoasiat ovat olleet minulle aina tärkeitä, mutta viime aikoina katse on kääntynyt vieläkin kauemmas tulevaisuuteen. Nyt on käynyt selväksi, että oman sukupolveni valinnat ja päätökset ratkaisevat ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalon. Haluan, että seuraavan sukupolven ei tarvitse kysyä meiltä, miksemme tehneet niitä ratkaisuja, jotka olisivat olleet välttämättömiä.
Tutkimustietoa on riittävästi. Kansainvälisen Ilmastopaneelin IPCC:n viimeisimmät raportit ovat pysäyttäviä. Ihminen kuluttaa selvästi enemmän kuin maapallo jaksaa kantaa. Ilmaston lämpeneminen jo yli 1,5 celsiusasteen kiihdyttää lajien sukupuuttoa merkittävästi, muuttaa yhä useampia alueita asuinkelvottomiksi sekä uhkaa veden saatavuutta, ruuantuotantoa ja ekosysteemien toimivuutta. Maapallon keskilämpötila on noussut noin yhdellä asteella esiteollisesta ajasta. Jos emme kiristä päästötavoitteita ja nopeuta ilmastotoimien aikataulua, ylitetään 1,5 asteen raja jo 2040-luvulla ja vuosisadan loppuun mennessä ilmasto lämpenee yli kolmella asteella.
On saatava aikaan muutos ja aikaa on vähän. Muutoksen on oltava globaali, mutta tässä tilanteessa Suomi, yksikään kunta Suomessa, yksikään suomalainen päättäjä tai yksikään kansalainen Suomessa ei voi jäädä toimettomana odottamaan. Jokainen globaali muutos lähtee yksilöistä, meidän jokaisen oman ajattelumme muutoksesta ja konkreettisista teoista. Ilmastotyössä Suomella pitää olla suuri kädenjälki, mutta pieni jalanjälki. Täytyy myös muistaa, että muutos kestävämpään elämäntapaan luo uusia mahdollisuuksia työhön ja kasvuun. Nämä mahdollisuudet Suomen on käytettävä hyväkseen.
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan uusia kunnianhimoisempia toimia. Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Muutos on kuitenkin toteutettava sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Yhteiskunnan pitää paremmin mahdollistaa kestävämpien valintojen tekeminen. Muun muassa ruuan suhteen kestävämpien valintojen mahdollistaminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että julkisissa ruokailuissa voidaan lisätä kasviruokamahdollisuuksia muun ruuan ohella.
Liikenteen päästövähennykset ovat merkittävässä roolissa ilmastotyössä. Eduskunnan hyväksymä liikenteen päästövähennystavoite edellyttää, että Suomen liikenteen päästöistä on leikattava noin puolet vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää julkisen liikenteen selvää lisäämistä ja autokannan uudistamista. Erityisesti joukkoliikenteen lisääminen joka puolella Suomea on järkevää ilmastopolitiikkaa ja helpottaa kestävämpien valintojen tekemistä.
Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja Itämeren suojelu ovat tärkeä osa maapallomme pelastamista. Esimerkiksi viime kesänä järvi- ja merialueet laajoilla alueilla kärsivät sinilevästä. Välillä oli enemmän kuin haastavaa löytää puhdasta uimavettä lähialueilta tai vähän kauempaakaan.
Levä on yksi konkreettinen esimerkki Itämeren hälyttävästä tilasta. Lähimeremme tilanne ei parane ilman rivakoita tekoja. Itämeren suojelemiseksi esimerkiksi kipsin käyttöä on lisättävä maatalouden fosforipäästöjen vähentämiseksi. Mikä parasta, menetelmä tuottaa tuloksia jo lyhyessä ajassa. Siksi sen käyttöä on laajennettava nopeasti kaikille rannikkoalueille.
Parhaat ja kestävimmät ratkaisut ilmaston ja ympäristön suojelemiseksi tehdään yhdessä niin, että kaikki pidetään mukana. Näin jokainen voi osaltaan olla mukana tärkeässä työssä, jotta myös seuraava sukupolvi voi hengittää puhdasta ilmaa ja nauttia hyvinvoivasta luonnosta.