19 kesä Laitaoikeiston nousu torpattiin EU-vaaleissa − tarve yhtenäisyydelle on selvempi kuin koskaan
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.6.2024
Eurovaalien jälkeen ilmassa on useita kysymyksiä, mutta tarve eurooppalaisten yhtenäisyydelle on selvempi kuin koskaan, Antti Lindtman kirjoittaa kolumnissaan.Eurovaalien jälkeen ilmassa on useita kysymyksiä, mutta tarve eurooppalaisten yhtenäisyydelle on selvempi kuin koskaan, Antti Lindtman kirjoittaa kolumnissaan.
Vaalit on käyty, ja tulos Euroopassa näyttää, että vallan tasapaino säilyy pääasiassa ennallaan.
Maltilliset keskustavoimat vievät Euroopan unionia edelleen eteenpäin ja näyttää siltä, että tällä enemmistöllä löydetään riittävä yhtenäisyys kaikista tärkeimpiin päätöksiin. Sosialidemokraattien S&D-ryhmän keskeinen tavoite toteutui: laitaoikeiston nousu Euroopan vallankahvaan jäi piippuun.
Meillä Suomessa ECR-ryhmään kuuluva perussuomalaiset otti kaikista eniten takapakkia.
Euroopassa ratkaistavat ongelmat eivät silti ole kadonneet mihinkään. Kiireellisimpänä uuden komission agendalla on Ukrainan tuen jatkuminen. Sen varmistamiseksi tarvitaan yhtenäistä ja vahvaa Eurooppaa, ja onneksi vaikuttaa siltä, että valtaosa parlamentista seisoo edelleen Ukrainan tukena.
Paraikaa poliittiset ryhmät järjestäytyvät ja muodostavat koalitioita. Todennäköistä on, että valtatasapaino säilyy pääosin ennallaan. EPP:n Ursula von der Leyen on vahvoilla jatkokaudelle komission puheenjohtajaksi. Tullakseen valituksi hän tarvitsee taakseen sosialistit ja liberaalit.
Parlamentin puhemies, EPP:n Roberta Metsola on myös vahvoilla jatkamaan pestissään.
Sosialidemokraatit tavoittelevat Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan paikkaa, ja Portugalin António Costa lienee vahvin nimi tehtävään.Liberaalien Renew-ryhmälle tulisi EU:n korkea edustaja, tehtävään ennakkosuosikkina pidetään naapurimme Viron Kaja Kallasta.
Suurten jäsenmaiden Ranskan ja Saksan vaalien vaikutus EU:n suuntaan on suuri kysymysmerkki.
Ranskassa äärioikeistoa edustava Kansallinen liittouma keräsi noin kolmasosan äänistä ja reaktiona hyytävään
vaalitulokseen presidentti Emmanuel Macron aikoo järjestää ennenaikaiset vaalit.
Myös Saksassa äärioikeistolainen AfD nosti kannatustaan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Jo edellisellä kaudella keskustaoikeisto avasi ovea konservatiivisemmille arvoille. Maahanmuuttopolitiikassa oli havaittavissa selvää kiristymistä, ja sitä on luvassa lisää. Keskustaoikeiston mandaatti myös ennakoi, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen voi olla vastatuulessa.
Nykyisen EU:n maatalouspolitiikan aika päättyy vuonna 2027, kun nykyinen rahoituskehys tulee päätökseen. Tulevaisuutta tulee määrittämään Ukrainan mahdollinen EU-jäsenyys ja se, miten päästötavoitteet sovitetaan maatalouden tarpeisiin.
Olennainen kysymys on niin ikään EU:n kilpailukyky. Unionin täytyy löytää yhteiset keinot vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Nykyinen kansallisiin tukiin perustuva politiikka ei palvele Suomen etua. Ratkaisu voisi olla EU:n yhteisen investointirahaston perustaminen, mikä rahoitettaisiin EU:n omilla varoilla, kuten esimerkiksi rahoitusmarkkinaverolla.
Vaikka paljon riippuu tulevista neuvotteluista, selvää on, että kunnianhimoa ja yhtenäistä visiota kaivataan EU:ssa enemmän kuin koskaan.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja.