Laadukas koulutus on elinehto – toinen aste aidosti maksuttomaksi

Laadukas koulutus on elinehto – toinen aste aidosti maksuttomaksi

Suomi on tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen mallimaa. Tätä mantraa olemme kuulleet toistettavan vuosikymmenten ajan. Ja on kiistatta selvää, että koulutus on ollut keskeisessä roolissa Suomen pärjäämisessä.

Suomalainen koulutus seisoo nyt kuitenkin tienhaarassa. Maailma muuttuu erityisesti teknologian kehityksen myötä ja koulutuksen on muututtava sen mukana. Kun työ on murroksessa, tulevaisuuden Suomessa koulutuksella on entistäkin suurempi merkitys.

Onkin huolestuttavaa, että Suomen koulutustaso on lähtenyt laskuun. Osaaminen on ollut Suomen keskeisin kilpailuvaltti. Nyt olemme jääneet monista muista maista jälkeen.

Suunta on muutettava, muuten Suomi ei pärjää. Yksittäiset muutokset tai uudistukset eivät riitä. Koulutusjärjestelmä on hiottava kuntoon varhaiskasvatuksesta yliopistoihin ja aikuiskoulutukseen.  On tärkeää nostaa kaikkien suomalaisten osaamistasoa, parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa jatkuva oppiminen on aidosti mahdollista kaikille. 

Peruskoulu on ollut suomalaisen järjestelmän kivijalka. Maailma on kuitenkin muuttunut. Tämän päivän peruskoulutus on toisen asteen tutkinto. Vielä 1980-luvun lopulla Suomessa oli miljoona työpaikkaa, joihin pääsi pelkän perus- tai kansakoulupohjalla. Nyt näitä työpaikkoja on enää 250 000.

Edelleen joka kuudes nuori jää pelkän perusasteen varaan. Näiden nuorten pääsy työelämään voi olla erittäin haastavaa. Pelkän perusasteen varassa olevien työllisyysaste on merkittävästi pienempi kuin muilla ja myös työura jää tutkimusten mukaan selvästi lyhyemmäksi.

Jokaiselle on turvattava toisen asteen tutkinto. Liian monella tämä jää haaveeksi taloudellisista syistä. Suomella ei ole varaa siihen, että nuoret keskeyttävät opintonsa rahanpuutteen vuoksi ja syrjäytyvät työelämästä.

Kuten jo lukuisat asiantuntijat – mukaan lukien professori Roope Uusitalon johtama talouspolitiikan arviointineuvosto – ovat esittäneet, toinen aste eli lukio ja ammatillinen koulutus pitää muuttaa aidosti maksuttomaksi oppivelvollisuutta laajentamalla.

Maksuton toinen aste on arvovalinta sen puolesta, että yhdenkään nuoren ei tarvitse miettiä, onko heillä varaa käydä koulua. Tällä uudistuksella olisi selkeä vaikutus työllisyysasteeseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Tämä uudistus ja tulevaisuusinvestointi maksaisi itsensä nopeasti takaisin.

Suomi tarvitsee myös huippuosaamista. Valitettavasti yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta on viime vuosina leikattu rajusti. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan yliopistojen reaalinen perusrahoitus on alle vuoden 2002 tasosta. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on laskenut vuodesta 2012 23 prosenttia. Myös tutkimuslaitoksilta on leikattu. Erityisesti tutkimusrahoituksen osalta Suomi on jäänyt jälkeen monista muista Euroopan maista.

Yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tarvitsevat ennakoidun työympäristön. Korkeakoulut ovat alueellisen elinvoimaisuuden moottoreita ja TKI-toiminnan solmukohtia ympäri Suomen. On tärkeä arvostaa tutkimusta ja uuden luontia. Arvostus vaatii tekoja. Tarvitaan tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus. TKI-panokset pitää nostaa 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Jatkuvan oppimisen tarve lisääntyy jatkuvasti työelämässä. Opetus- ja kulttuuriministeriön Osaamisen tulevaisuuspaneeli on arvioinut, että seuraavien kymmenen vuoden aikana noin miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta. OECD:n laskelmien mukaan Suomessa on 600 000 aikuista, joilla on puutteelliset perustaidot ja joilla on suuri riski syrjäytyä työelämästä. Uusi työ vaatii yhä enemmän osaamista. Tähän nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan. Siksi tarvitaan uudenlainen ihmislähtöinen jatkuvan oppimisen malli, joka mahdollistaa jokaisen kehittymisen ja uudelleenkouluttautumisen.

Suomi on maa, jonka menestys on perustunut siihen, että täällä kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Kestävän kasvun Suomea rakennetaan osaamisen, tutkimuksen ja uusien innovaatioiden varaan. Siksi koulutukseen pitää investoida ja sitä pitää uudistaa. Tasa-arvoinen koulutus on paras tae luottamukseen siitä, että huomenna on paremmin.