29 kesä Kovien hintojen vuosi – Syksyn budjettiriihessä on tehtävä lisätoimia hintojen nousun korvaamiseksi
Hintojen nousu on kiihtynyt entisestään tänä vuonna. Ruuan, sähkön ja bensan hinta sahaa nyt tasolla, joka nostaa ihmisten elinkustannuksia tuntuvasti. Moni on kaupassa hieraissut silmiään, kun kahvipaketin hinta on neljän euron sijaan kuusi euroa. Bensapumpulla tankin täyttämiseen menee helposti yli 150 euroa aiemman satasen sijaan. Ostovoima heikkenee, kun ansiotaso ei pysy perässä.
Suomessa inflaatio on nyt 7 prosenttia – hinnat nousevat kovinta tahtia yli 30 vuoteen. Euroalueella inflaatio on kohonnut 8,1 prosenttiin.
Keskuspankit valmistautuvat koronnostoihin, jotta inflaatiota saadaan hillittyä. Korkojen nousu näkyy esimerkiksi asuntolainoissa ja on jälleen yksi kuluerä muiden joukossa.
Tärkein syy inflaatioon on energian kallistuminen. Nousu alkoi koronapandemian jälkeen, mutta Venäjän hyökkäyssota kiihdytti sitä entisestään. Komponenttipula riivaa monia aloja samalla kun kysyntä on kasvanut nopeasti pandemian sulkutoimien jälkeen.
Tässä tilanteessa on tärkeää, että hintojen nousua kompensoidaan niille, jotka tilanteesta eniten kärsivät. Samaan aikaan täytyisi pitää huolta, etteivät toimet entisestään pahenna inflaatiota. Yhtälö on haastava.
Hallitus on tehnyt jo toimia, joihin kuuluvat aikaistettu indeksikorotus sosiaaliturvaan ja verotuksen työmatkavähennyksen korotus. Myös eläkkeensaajien tilannetta on helpotettu pienellä veronkevennyksellä. Näillä toimilla hallitus on reagoinut nopeasti.
Toimia täytyy jatkaa, sillä on vielä epävarmaa, milloin inflaation kiihtyminen pysähtyy. Tavallista korkeampi inflaatio voi olla riesana pidempään kuin aluksi arvioitiin. Syksyn budjettiriihessä onkin tehtävä lisätoimia. Sosiaalidemokraatit valmistelevat omaa vaihtoehtoaan ja se julkaistaan elokuussa.
Tuloverotuksen täsmäalennukset voisivat olla toimiva ratkaisu pieni- ja keskituloisille. Etenkin mikäli syksyn palkkaratkaisujen syntymistä pystytään sillä edesauttamaan. Valtion on oltava valmis olemaan mukana.
Tärkeää on, että toimet ovat kohdennettuja ja perusteltuja. Niiden on helpotettava etenkin pieni- ja keskituloisten asemaa unohtamatta eläkkeensaajia. Tässä tilanteessa ei pidä ampua haulikolla miljardiluokan veronkevennyksiä, jotka hyödyttävät kaikkein suurituloisimpia. Se kiihdyttäisi entisestään inflaatiota.
Täsmätoimien ohella ei pidä unohtaa, että ainoa kestävä tapa päästä eroon energiavetoisesta inflaatiosta on päästä eroon fossiilisesta energiasta. Eurooppa on liian riippuvainen Venäjältä tuotavista fossiilisista polttoaineista. Nyt juuri niiden hinnat nousevat, ja se kiihdyttää inflaatiota.
Niissä kaupungeissa, joissa talot lämmitetään fossiilisella energialla, lämpölaskut ovat nousseet tuntuvasti verrattuna niihin, joissa lämmöntuotanto on lähes päästötöntä. Sama pätee EU-tasolla: erittäin fossiilienergiasta riippuvaiset EU-maat, kuten Puola ja Italia, joutuvat nyt maksamaan erittäin korkeaa hintaa verrattuna vähemmän riippuvaisiin maihin, kuten Suomeen ja Ruotsiin.
Keskeisintä on tehdä toimia, joilla irrottaudutaan fossiilienergiasta, vahvistetaan osaamista ja parannetaan työllisyyttä.
Venäläisestä fossiilienergiasta on päästävä irti talouden takia, mutta yhtä lailla myös ilmasto- ja turvallisuussyistä.