15 joulu Hyvinvointivaalien tärkein kysymys
Tämä kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.12.2021
Suomen ensimmäiset aluevaalit pidetään tammikuun lopussa. Vaalit ovat merkittävät, sillä hyvinvointialueiden tulevat valtuutetut päättävät terveydenhuollon ja pelastustoimenpalveluiden tulevaisuudesta. Kyse on suuresta muutoksesta inhimillisesti ja taloudellisesti: hyvinvointialueille siirtyy töihin yli 170 000 henkilöä 332 kunnasta tai kuntayhtymästä. Hyvinvointialueilla on tehtävien hoitamiseksi myös kattavarahoituspohja, noin 20 miljardia euroa.
Terveydenhuoltoa koskevat päätökset koskettavat jokaista suomalaista: valtuutetut päättävät terveyskeskuksien sijainneista, palveluiden sisällöistä ja henkilöstön asemasta. He päättävät, missä on sinun lähin terveyskeskuksesi ja millaista hoitoa kotikunnastasi saa.
Yksi tavoite tässä valtavassa uudistuksessa ja tulevien valtuutettujen työlistalla on ylitse muiden. Ne, jotka ovat käyneet torikeskusteluita ehdokkaana ympäri Suomea tai muuten vain, eivät voi olla tiedosta yllättymättä. Minultakin on kysytty tämän perään vaaleista toiseen.
Se on hoitoon pääsy. Siis se, että kun tarve on, lääkäriin pääsee viimeistään viikon sisällä.
Mikä sitten nykyjärjestelmässä mättää. Yksi luku kertoo kaiken. Kaksikymmentä vuotta sitten Suomessa käytettiin miljardi euroa enemmän rahaa erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskuksiin. Tänä päivänä käytämme jo viisi miljardia enemmän erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskuksiin käytettävät resurssit ovat käytännössä samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten. Tämä luku jos mikä kuvastaa, miksi nykyjärjestelmä ei toimi.
Tulevien aluevaltuutettujen tärkein tehtävä on muuttaa painopistettä terveyskeskuksiin. Jos me tässä onnistumme, säästämme kustannuksissa ja hoidon laatu paranee. Oikea-aikaiset ja oikean tasoiset palvelut vähentävät erikoissairaanhoidon ja muiden raskaampien palveluiden tarvetta.
Tulevilla 21 uudella hyvinvointialueella on paljon paremmat mahdollisuudet parantaa palveluja, kun alueita on nykyistä vähemmän. Alueilla havaitut parhaimmat käytännöt voidaan jakaa toisille alueille. Palvelut tehostuvat. Samalla painopiste saadaan juuri terveyskeskuksiin ja nopeaan hoitoon pääsyyn. Tästä on jo valtavasti hyviä esimerkkejä eri puolella Suomea. Keravan mallissa mielenterveyspalvelut yhdistettiin osaksi terveyskeskuksen toimintaa ja tulokset ovat olleet hyviä. Pohjois-Karjalan SiunSote on onnistunut puolestaan lääkärien rekrytoinnissa.
Aluevaalit tulevat tärkeään aikaan. Korona-aika on kuormittanut terveydenhuoltoa valtavasti. Hoivavelkaa on kertynyt.
Siksi tulevien päättäjien on toimittava. Hoiva- ja hyvinvointivelka on hoidettava, koska tämä velkakirja erääntyy maksuun ensimmäisenä ja korko kasvaa vuosi vuodelta. Pandemian aikana leikkausjonot ovat kasvaneet ja diagnoosit viivästyneet.
Kriisin etulinjassa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset ovat tehneet merkittävää työtä koko korona-ajan. Heitä onkin kuultava tulevia päätöksiä tehdessä. Hoitotyö uudistuu jatkuvasti ja uudet työmuodot voivat helpottaa merkittävästi hoitajien arkea. Digipalveluissa on paljon mahdollisuuksia, joita valtuutettujen kannattaa viedä eteenpäin.
Tulevaisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää turvata palvelut ja hoitoon pääsy jokaiselle, kaikkialle Suomeen. Panostukset terveyskeskuksiin, uusiin digipalveluihin ja henkilöstöön maksavat itsensä lopulta takaisin. Eniten kustannuksia tulee, jos ei tehdä mitään. Pidetään siksi huoli, että tammikuun vaaleissa vaikutetaan äänestämällä. Tulevilla päättäjillä on kaikki edellytykset onnistua näissä tehtävissä.