09 helmi Hoitovelan korjaus välttämätöntä
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 9.2.2023
Koronapandemian vaikutukset näkyvät yhä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Vaikka yhteiskunta on avattu ja rajoitukset poistettu, terveyspalvelut eivät ole palanneet ennalleen. Viime vuosien aikana kertyi hoivavelkaa: hoidon tai kuntoutuksen tarpeeseen ei pystytty vastaamaan. Leikkausaikoja siirtyi, lääkäriaikoja peruuntui ja kuntoutusaikoja jäi toteutumatta.
Paljon kertovat kiireetöntä hoitoa vaativien potilaiden luvut ennen pandemiaa ja sen jälkeen. Juuri ennen pandemian puhkeamista yli puoli vuotta kiireetöntä hoitoa odottaneita oli koko maassa 2 000–3 000 henkilöä. Viime vuoden 152 000 potilaasta, jotka odottivat pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon, 21 000 oli odottanut hoitoon pääsyä yli puoli vuotta.
Edellytykset korjausliikkeelle paranivat nyt huomattavasti, kun hyvinvointialueet aloittivat vuodenvaihteessa toimintansa. Kyse on sodanjälkeisen Suomen suurimmasta reformista.
Paljon on mahdollista tehdä paremmin: siirretään esimerkiksi rahoituksen painopistettä perustason terveydenhuoltoon, hyödynnetään teknologiaa ja varmistetaan, että hoitajat pääsevät vaikuttamaan työhönsä aiempaa enemmän.
Alkuvaiheessa rahoituksen tarve on osoittautunut ensiarvioita suuremmaksi. On kuitenkin varmistettava, että hoitojonojen purkamiseen turvataan riittävät varat ja terveyspalvelujen siirtymä tehdään kerralla kunnolla. Uudistusta toivottiin pitkään, sitä tehtiin pitkään, ja nyt se on vihdoin arkea – ei kannata vesittää hetkeä parantaa palveluja pitkälle tulevaisuuteen. Samalla on selvää, että summat on mietittävä tarkkaan julkisen talouden näkökulmasta.
Hallitus päätti juuri äsken 500 miljoonaa lisärahoituksesta hyvinvointialueille tälle vuodelle.
Tällä panostuksella puretaan myös hoitojonoja, sillä tilanne on kärjistynyt pahasti monella alueella: päivystyksien ruuhka on ihan ensimmäisten joukossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä päivystyksessä on joutunut pahimmillaan odottamaan vuorokausia, mikä on täysin kestämätöntä. Syy siihen on kuitenkin muualla: päivystykseen hakeudutaan, kun aikaa ei saada kiirevastaanotolle perusterveydenhuollossa.
Uudistuksen onnistuminen vaatii ennen kaikkea, että Suomessa on hoitajia. Hoitajien riittävyys on tulevaisuuden kannalta olennaisinta. Vaikka talon rakenteet olisivat kunnossa, se ei vielä riitä.
Hoitovelan purkuun tarkoitetun rahan lisäksi tarvitaan edelleen toimia hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Palkkauksen, työolojen ja johtamisen on oltava kunnossa. Hoitajia on kentällä kuunneltava. Henkilöstön riittävyys ja saatavuus tulee vaatimaan yli vaalikausien tehtävää työtä.
Vain parantamalla hoitajien työoloja voidaan taata terveyspalvelut, jotka toimivat. Ratkaisuja on etsittävä ja päättäjillä on vastuu edistää asiaa. Hoitovelan korjaaminen on välttämätöntä.