03 kesä Harkittu valinta – Nato-päätös avaa uuden aikakauden
Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 3.6.2022
Suomi jätti jäsenhakemuksensa Natoon kaksi viikkoa sitten. Päätös oli tärkeä ja odotettu, se oli historiallinen: Nato-jäsenyys sulkee yhden aikakauden Suomesta ja aloittaa uuden. Tullessamme hyväksytyksi Naton jäseneksi emme ole enää turvallisuuspoliittisesti liittoutumaton maa vaan osa puolustusliittoa, jonka tärkein tehtävä on turvata jäsenmaittensa vapaus ja turvallisuus kaikissa tilanteissa.
Nato-päätös syntyi alle kolme kuukautta kestäneen käsittelyn tuloksena. Kansalaisten vahva tuki Nato-jäsenyydelle näkyi mielipidekyselyissä ja kannatus vahvistui kevään aikana.
Eduskunnassa kansanedustajat saivat laajasti tietoa valiokunnissa turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, mahdollisuuksista ja riskeistä. Puhemies Vanhanen johti koordinaatioryhmää varmalla otteella ja varmisti, että käsittely tapahtui oikea-aikaisesti.
Koko päätöksenteon ajan valtiojohto kävi tiiviisti keskusteluja niin eduskunnan kuin kumppanimaiden kanssa.
Nato-jäsenyys sai vahvan tuen eduskunnalta, kun jäsenyydestä lopulta äänestettiin. Äänestystulos Nato-jäsenyyden puolesta oli 188-8 – näin vahva enemmistö merkittävässä turvallisuuspoliittisessa päätöksessä on arvokasta ja osoittaa myös muulle maailmalle, että Suomi on tiensä valinnut.
Kun päätöksenteon vaiheita katsoo taaksepäin niin voi todeta, että tässä edettiin hyvien käytäntöjen mukaisesti ja demokratia osoitti monin tavoin toimivuutensa.
Kritiikkiäkin toki löytyy ja se näyttää koskeneen esimerkiksi käsittelylle annettua aikaa. Ukrainan sodan vaiheet avasivat kuitenkin Suomelle aikaikkunan, joka mahdollisti Nato-maiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltojen erittäin vahvan tuen Suomen ja Ruotsin hakemuksille.
Päätös tehtiin harkiten. Yksi tärkeimmistä tekijöistä oli yhtäaikainen eteneminen Ruotsin kanssa, joka jätti hakemuksensa Suomen kanssa samana päivänä.
Presidentti Niinistön puhelu Putinille samalla viikolla oli tärkeä osoitus, ettei Suomi – Niinistön sanoin – livahda nurkan taakse. Suomi tekee päätökset omista lähtökohdistaan ja pyrkii ennen kaikkea turvaamaan rauhan.
Nato-jäsenyyshakemuksemme käsitellään seuraavaksi Naton 30 jäsenmaassa. Käsittelyn on odotettu olevan verrattain nopea. Nyt käsittelyn alkuvaiheessa Turkki on kuitenkin ilmaissut vastarintaa Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle, minkä takia jäsenhakemus ei etene Nato-neuvostossa.
Turkin esiin nostamat kysymykset ovat moninaisia. Suomen valtiojohto tekee tässäkin työtä neuvotellen kohti kesäkuun lopussa järjestettävää Madridin Nato-huippukokousta.
Vaikka nyt onkin tullut mutkia matkaan, pidän selvänä, että Suomen Nato-jäsenyyden edessä ei ole vakavia esteitä. Tulemme olemaan puolustusliiton jäseniä.
Hyvä on myös huomioida, että samaan aikaan kun Nato-päätöksenteko on hallinnut vahvasti politiikkaa ja julkisuutta viime kuukaudet, Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu. Sota näyttää myös pitkittyvän.
Ukrainan tapahtumat vaativat edelleen huomiomme; tällä hetkellä Venäjä pyrkii valtaamaan koko Donetskin ja Luhanskin alueen, kovia taisteluja käydään rintamalla ja ukrainalaisia siviilejä elää ahdingon keskellä.
Jos haluaa olla vapaa, haluaa vapaiksi myös muut – on ehdottoman tärkeää, että jatkamme Ukrainan tukemista emmekä unohda heidän taisteluaan.