Antin kynästä: Ympäristöministeriö tarvitaan

Antin kynästä: Ympäristöministeriö tarvitaan

Allekirjoitin tänään luonnonsuojelujärjestöjen vetoomuksen ympäristöministeriön säilyttämiseksi. Vuonna 1983 perustettu ministeriö perustettiin sosialidemokraattien ajamana aikoinaan kovasta vastuksesta huolimatta ja on sen jälkeen vakiinnuttanut asemansa. Hallitusneuvottelujen yhteydessä on kuitenkin spekuloitu ympäristöministeriön sulauttamisesta muihin ministeriöihin. 
 
Yhdistämistä on perusteltu lainvalmistelun keskittämisellä, normien purkamisella tai jopa ministerien vähentämistarpeella. Ei ympäristöministeriötä tarvitse lainvalmistelun tehostamiseksi lakkauttaa. Järkevää lainsäädäntöä voidaan edistää eri ministeriöistäkin käsin. Se vaatii vain ministereiltä hyvää hallitustyöskentelyä sekä vahvaa johtamista. Huomattavasti suurempi riski saadaan aikaan ympäristönsuojelun ja järkevän kaavoituksen ohjaamisen epäonnistumiseen. Hyvään hallintomalliin kuuluu erilaisten näkemysten kuuleminen myös virkamiesvalmistelun sisällä. Vanhan sanonnan mukaisesti pukista ei ole kaalimaan vartijaksi, vaikka tehtävä sille annettaisiinkin. Ministeriöiden keskinäistä työnjakoa on hyvä tarkastella, mutta Ympäristöministeriön lakkauttamisessa ei ole järkeä.
 
Suomalaiset arvostus ympäristöä kohtaan on kasvanut voimakkaasti, puhdas ja hyvin suunniteltu asuinympäristö on monelle kansalaiselle tärkeä. Samaan aikaan kansalaiset haluavat suojella myös luontoa ja ovat valmiita panostamaan puhtaaseen ympäristöön. Ympäristönsuojelu ei ole kasvun este tai pelkkä kuluerä. Suomalainen ympäristönsuojelu on toiminut myös teollisuutemme uudistajana, kiristyneet ympäristövaatimukset ovat vauhdittaneet tekniikan kehitystä. Suomalainen tekniikka on monesti kehityksessä edellä energia- ja materiaalitehokkuudessa, päästöjen käsittelyssä sekä uusissa tuotantomenetelmissä. Nämä tuovat yrityksillemme vientimahdollisuuksia cleantechin saralla ja parantaneet suomalaisten tuotteiden kilpailukykyä. Infrastruktuurin osalta hyvällä kaavoituksella ja rakentamisella voimme saavuttaa kansantaloudellisia säästöjä ja lisätä jopa kilpailukykyämme.
 
On meistä itsestämme kiinni miten haluamme mahdollisuudet käyttää.