18 loka Antin kynästä: Dynamiittia Lindströmin käsissä
Selvitysmies Harri Hietalan raporttia paikallisesta sopimisesta odotettiin vaihtelevin tuntein. Työnantajien EK:ssa vesi kielellä ja palkansaajien keskuudessa hiki otsalla. Raportti oli taitavasti rakennettu. Jos raportti olisi kakku, se olisi päältä kauniisti kuorrutettu ja houkutteleva. Luottamusta korostetaan ja henkilöstön edustusta edistetään. Ja vaikka raportti on niin sekava, että jopa maan parhaalta työoikeuden asiantuntijalta meni tuntitolkulla aikaa sen ymmärtämiseen, kuka sitä nyt paikallista sopimista vastustaisi?
”Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren”, kuuluu Kalevalasta tuttu värssy. Kalevalainen kirjoittaja kuvaa täysin Hietalan raporttia.
Raportin huolellinen tarkastelu osoittaa, että sen ydinkohta ja päätavoite löytyy kohdasta 7.5., jossa todetaan, että työehtosopimuksissa tulee mahdollistaa kaikista keskeisistä asioista (siis mukaan lukien palkasta) yleissitovan TES:in alittaminen paikallisesti. Ja mikäli kaikkiin työehtosopimuksiin tätä mahdollisuutta ei tule, hallituksen tulisi säätää asiasta lailla.
Kovin tutun kuuloinen rakennelma: Sopikaa vapaasti mutta lopputuloksen pitää olla annettu. Muuten säädetään laki. Mistähän selvitysmies on tämän keksinyt? Eikös tämä sama menetelmä ole ollut käytössä Sipilän ns. yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Sopikaa vapaasti kunhan palkat laskevat viisi prosenttia.
Näyttääkin siltä, että raportin ehdotukset ovat todella kovaa tavaraa, aitoa dynamiittia. Toteutuessaan ne muuttavat suomalaisia työmarkkinoita radikaalilla tavalla: työntekijät eivät enää voisi luottaa työehtosopimusten antavan minimisuojaa työehdoilla. Työntekijät joutuisivat neuvottelemaan työehdoistaan ilman ammattiliiton yhteistä voimaa. Seurauksena olisi suuremmat tuloerot ja erityisesti palvelualoilla palkkojen dumppaus.
Näin tulikuumia esityksiä ei ole kuultu sitten keskustan työreformin. Ja nyt raportti polttaa työministeri Lindströmin sormia. Raportin julkistamisesta on kulunut nyt neljä päivää, eikä hän ole vieläkään kertonut, aiotaanko työehtosopimusten yleissitovuudesta pitää kiinni. Vielä ennen vaaleja Soini julisti, että ”yleissitovuus on rikkumaton” (Kauppalehti 9.3.2015).
Nyt on perussuomalaisilla totuuden hetki. Lupaako puolue kaataa palkkadumppauksen mahdollistavan esityksen. Vai toteuttaako se oikeiston pitkään toivomaan työreformin?