09 joulu Suomi nousee yhteistyöllä
Viime sunnuntaina vietimme 103-vuotiaan Suomen itsenäisyyspäivää. Eipä ole tällaista juhlapäivää oma sukupolveni ennen kokenut.
Perinteisiä Linnan juhlia ei järjestetty. Itsekin kävin pitämässä itsenäisyyspäivän puheen juhlassa, joka striimattiin yleisölle. Tunnelma oli erilainen kuin ennen, ei kuitenkaan synkkä.
Tämän vuoden itsenäisyyspäivä tullaan muistamaan toki kriisistä, mutta samalla se muistetaan yhteisten ponnistelujen merkityksestä koko kansakunnan yhteiseksi hyväksi. Kriisejä on Suomi historiansa aikana kohdannut ennenkin.
Jokainen sukupolvi kokee omat vaikeat aikansa, eikä yksikään kansakunta voi valita koettelemuksiaan. Kaikista vaaran paikoista on Suomi kuitenkin selvinnyt ja noussut aina uuteen kukoistukseen.
Korona hallitsee nyt ajatuksiamme, mieliämme ja arkeamme. Elämme taudin leviämisen kannalta kriittistä aikaa. Seuraavat viikot koko Suomessa ovat ratkaisevan tärkeitä.
Uskon kuitenkin, että meillä on hyvät mahdollisuudet nujertaa taudin leviäminen. Sitkeyttä se edelleen vaatii – meiltä kaikilta, mutta sitkeästä puustahan tämä katajainen kansa on tehty.
Kohtalonhetkinä on kansakunnalla ollut riittävästi luottamusta ja lujaa uskoa tulevaisuuteen. Ne ovat valaneet sellaista vakautta, jonka turvin pahimmatkin myrskyt on selätetty.
Luottamus tulevasta on kannatellut meitä myös läpi koronan. Olemme tähän mennessä verrattain hyvin torjuneet taudin leviämistä ja talouden notkahdusta. Siksi tärkeä tehtävä on edelleen ylläpitää luottamusta paremmasta.
Pidetään kaikki mukana, estetään syrjäytymistä, satsataan koulutukseen ja tehdään investointeja tulevaisuuteen. Vain siten voimme tulevina vuosina pitää Suomen koossa, eheänä ja yhtenäisenä. Suomalainen sisu näyttää varmasti tässäkin voimansa.
Kaikkein tärkeintä on vastata akuuttiin kriisiin ja tehdä kaikki voitava taudin leviämisen estämiseksi. Pitää rakentaa siltaa yli vaikean ajan: tukea ihmisiä, yrityksiä ja viranomaisia.
Samalla on kuitenkin uskallettava katsoa myös yli koronan, sillä se takaa menestyksen ja kukoistuksen jatkossakin.
On ilmeistä, että koronan jälkeinen maailma ei tule olemaan täysin entisensä. Meidän on tartuttava uuden maailman mahdollisuuksiin, kuten ennenkin Suomi on tehnyt.
Päästöttömien ratkaisujen kysyntä tulee kasvamaan maailmanmarkkinoilla ennennäkemättömälle tasolle, kun elvytys kohdistuu suurelta osin uusiin puhtaisiin teknologioihin, Yhdysvallat palaa ilmastotyöhön ja kun Venäjä ja Kiina siirtyvät kohti ympäristöystävällisempää ajattelua.
On selvää, että ne maat ja ne yritykset, jotka uskaltavat nyt investoida uusiin puhtaan teknologian ratkaisuihin, tulevat pärjäämään koronan jälkeisessä maailmassa. Tässä esimerkiksi Suomen kestävällä luonnonvarataloudella on paljon annettavaa maailmalle.
Yhteisiä ponnisteluja tarvitaan Suomessa, mutta niin myös kaikissa maissa ja kaikkien maiden välillä. Koko maailma on nyt ja vielä pitkään järkälemäisen haasteen edessä, josta ei selvitä yksin vaan yhdessä.
Suomi on aina pärjännyt yhteistyöllä, kyvyllä sopia ja vahvalla yhteisvastuulla. Sitä samaa ajattelua tarvitaan nyt kaikkialla.
Suomella ei ole mahdollisuutta menestyä käpertymällä vaan avautumalla. Globaali haaste vaatii koko maailman yhteisiä ponnisteluja, ja tässä Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija ja ratkaisija. Me osaamme yhteistyön ja tiedämme sen voiman.