Stoppi väkivallalle

Stoppi väkivallalle

Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.7.2020

Suomen suvi on kauneimmillaan, mutta otsikon teema on silti ajankohtainen ja perin vakava. Kaikenlainen väkivalta – niin fyysinen kuin henkinen – on aina ehdottoman tuomittavaa. Väkivalta jättää usein uhriin pysyviä, koko elämän mittaisia jälkiä.

Väkivalta saa myös usein aikaan kierteen, jonka pysäyttäminen voi olla äärimmäisen vaikeaa. Toimiva yhteiskunta ei voi koskaan katsoa väkivaltaa sivusta toimettomana, vaan sen kitkeminen vaatii jämeriä ratkaisuja ja tiukkaa asenneilmapiiriä.

Suomessa on viime vuosikymmenten aikana totuttu siihen, ettei täällä juurikaan ole esiintynyt väkivaltaa, johon liittyisi poliittisia motiiveja.

Muutamia poikkeuksia viime vuosiltakin toki löytyy. Vuonna 2013 Äärioikeisto Suomessa -kirjan esittelytilaisuuden yhteenotossa Jyväskylässä viillettiin yhtä tilaisuuden järjestäjää. Vuonna 2016 mielenilmaisun yhteydessä syntyneessä välikohtauksessa asema-aukiolla mies sai potkun päähän. Hän kaatui ja sai vakavat vammat sekä menehtyi viikon päästä tapahtuneesta. Vuonna 2019 silloinen ulkoministeri Timo Soini joutui pahoinpitelyn yrityksen kohteeksi Vantaalla.

Jokainen tapaus on hätkähdyttänyt ja herättänyt laajaa keskustelua.

Viime päivinä olemme saaneet lukea, että Perussuomalaisten jämsäläinen valtuutettu ja kansanedustajan avustaja Pekka Kataja on omassa kodissaan joutunut vakavan väkivallan uhriksi. Tapaus on järkyttävä ja tuomittava. Mikäli teolla on ollut poliittinen motiivi, on se erityisen tuomittavaa. Poliisi on ollut niukkasanainen, emmekä tiedä tapauksesta vielä kaikkea. Siksi on tärkeää, että asia selvitetään perinpohjaisesti ja syylliset saatetaan vastuuseen teostaan.

Demokratian tärkeä kulmakivi on, että mielipiteen voi ilmaista vapaasti ja poliittiseen toimintaan saa osallistua vailla pelkoa väkivallasta. Tästä on pidettävä kaikin voimin kiinni.

On päivänselvää, että poliittinen väkivalta ei saa rantautua Suomeen. Jokainen tapaus horjuttaa osaltaan uskoa vapaaseen demokratiaan ja sananvapauteen. Siksi tällaisen ilmiön edessä yhteiskunnan on oltava luja ja päättäväinen. Tällainen toiminta on pystyttävä lopettamaan välittömästi.

Toinen vakava ja viime aikoina lisääntynyt ilmiö on virkavaltaan sekä esimerkiksi ensihoidollisissa tehtävissä työskenteleviin kohdistuva väkivalta tai väkivallalla uhkailu. On erittäin hälyttävää, jos väkivalta kohdistuu yhteiskuntamme auttajiin ja pelastajiin.

Myös tähän on puututtava tiukasti ja ilmiön kitkemiseksi on esimerkiksi pikaisesti selvitettävä rangaistustasojen nostamisen mahdollisuutta.

Väkivalta on usein seurausta vastakkainasettelusta ja kärjistyneistä asenteista. On hyvä muistaa, että meillä kaikilla, mutta erityisesti poliittisilla toimijoilla, on vastuu yhteiskunnallisen ilmapiirin kehityksestä.

Puheet ja puhetavat vaikuttavat kiistatta ympäröivään yhteiskuntaan ja yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin. Puheista voi olla lyhyt matka tekoihin.

Siksi vastuullamme on vaalia sovintoa ja oikeudenmukaisuutta sekä estää keskustelun kärjistymistä. Se on myös paras tie siihen, ettei poliittinen väkivalta arkipäiväisty Suomessa.