09 joulu Puhe puoluevaltuustolle
Esittelypuhe puoluevaltuustossa 8.12.2019
Arvoisat puoluevaltuuston jäsenet, Värderade partifullmäktigeledamöter!
Hyvät ystävät, Bästa vänner!
”Epävarmuuden hetkellä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä”, neuvoi tunteiden tulkki Tommy Taberman. Ja oli niin asian ytimessä, että minunkin on se pakko kysyä.
Hyvät ystävät, Olen lähiöiden kasvatti. Vanhempani erosivat, kun olin viisivuotias. Sisko, Kaisa jäi äidille ja poika meni isälle. Jouko antoi minulle turvallisen lapsuuden, huolenpitoa ja lämpöä. Isän ohje oli: ole aina nöyrä, mutta älä koskaan nöyristele.
En olisi tässä edessänne, elleivät edeltäjämme olisi rakentaneet toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen antamia mahdollisuuksia kaikille. Tänäänkin muistelen lämmöllä peruskoulun opettajaani, joka ymmärsi vilkasliikkeistä poikaa. Hänen suuri tavoitteensa oli, että kaikista oppilaista tulisi kunnon kansalaisia.
Tunnustan. Minulla on kilpailuvietti, ja voittamisen halu. Olen nuoresta lähtien ollut urheilusta innostunut. Intohimoni on jalkapallo. Ja kokemuksesta tiedän, että jalkapallossa menestys syntyy vain laittamalla joukkueen etu oman edun edelle.
Isäni ei kyllä suositellut mukaan lähtöä politiikkaan. Sen tien jouduin löytämään itse. Koulun luokkaretkelle tarvittiin eväät ja kun opettaja ei siihen suostunut, lähdin 14-vuotiaana luokkalaisten puolesta neuvottelemaan asiasta rehtorin kanssa. Eväät saatiin ja siitä lähtien minulla on ollut luja usko siihen, että pieniin ja isoihin epäkohtiin voidaan vaikuttaa.
Poliittinen urani alkoi kaksikymmentä vuotta sitten Vantaan nuorisovaltuuston puheenjohtajan tehtävistä. Yhdenvertaisuus oli tärkeää. Taistelimme liikuntarajoitteiselle nuorelle oikeuden päästä osallistumaan nuorisovaltuuston kokoukseen – valtuustosaliin ja kaupungintalolle rakennettiin hissi.
Puolueen varapuheenjohtajaksi minut valittiin ensimmäisen kerran 2012. Vuonna 2014 sain kunnian olla ensimmäinen varapuheenjohtaja. Vuonna 2012 osallistuin ensimmäisen kerran hallitusryhmän kokoukseen Jutta Urpilaisen toimiessa hallitusryhmän veturina. Jutan tarmokkuus ja energisyys tekivät vaikutuksen. Hallitusryhmän työssä olen ollut mukana Kataisen, Stubbin ja Rinteen hallituksissa.
On ollut suuri kunnia toimia Tarja Filatovin, Jouni Backmanin, Antti Kalliomäen ja Erkki Tuomiojan tavoin sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Välillä on tosin tuntunut, että YK:n pääsihteerinkin tehtävä on helpompi kuin vaativan ja kunnianhimoisen ryhmämme luotsaaminen. Viisi kertaa minut on kuitenkin tuohon tehtävään valittu ja aina yksimielisesti.
Hyvät ystävät, Uusi hallitus on – todellakin – isojen tehtävien äärellä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Viikko sitten keskeytynyttä viiden puolueen yhteistyötä on päästävä nopeasti jatkamaan.
Hallitusohjelmaa on Suomessa kehuttu. Nyt sitä kehutaan jo ulkomaillakin. Olin muutama viikko sitten vierailulla New Yorkissa YK:n päämajassa. Siellä sitä pidetään ensimmäisenä hallitusohjelmana, joka rakentuu kokonaisuudessaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteille.
Hallituksen ylivoimaisesti suurin ja haastavin tehtävä on viedä Suomi hiilivapaaksi yhteiskunnaksi seuraavan viidentoista vuoden aikana ja tehdä se yhtä aikaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja työllisyydestä ja talouden toimivuudesta huolehtien. Tämä tehtävä on haastavuudessaan kova.
Ja tämä on myös meidän liikkeemme suuri tehtävä, sillä moni puhuu ilmastomuutoksen pysäyttämisestä, mutta kovin harva puhuu siitä, miten se tehdään sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Lasku ei voi olla kohtuuton niille. jotka ovat ennestäänkin toimeentulovaikeuksissa. Niiden, joiden hartiat ovat leveämmät ja jotka ovat globalisaation ajan hyötyjen suuria saajia, täytyy tehdä oma osuutensa näissä talkoissa.
Selviämmekö tästä? Kyllä selviämme, sillä olemmehan me suomalaiset löytäneet selviytymisen tien ennenkin. Ja me olemme näyttäneet paitsi itsellemme myös muille, että päästöjen vähentäminen ja terve talouden kasvu on yhdistettävissä. Vuodesta 1990 olemme vähentäneet päästöjä yli viidesosalla ja samaan aikaan taloutemme on kasvanut 60 prosentilla. Olemme siis oikealla tiellä, mutta seuraavat askeleet ovat vaativia, ja ne vaativat meiltä kaikilta sitoumuksia, myös tinkimistä jostain.
Tämä asia vaatii yhteisen tavoitteen sisäistämisen ja yhteisen hengen synnyttämistä. Muutos on mahdollinen vain kansalaisia kuullen ja heidän tuellaan.
Hallitusohjelman toinen punainen lanka on tasa-arvon edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Linjaukset on tässäkin tehty. Parannamme perusturvaa, nostamme pieniä eläkkeitä, satsaamme palveluihin, toteutamme pitkäaikaisen tavoitteemme oppivelvollisuuden laajentamisesta.
Uudenkin hallituksen onnistumisen avainehto on huolehtiminen hyvästä talouskehityksestä. Ajattelen tässä ensimmäisen sosialidemokraattisen pääministerin, Väinö Tannerin edelleenkin kestävää elämäntyötä. Menestyvä talous ja menestyvä yritystoiminta ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan rakennustyölle.
Pääministerin väistämätön rooli on tänäänkin huolehtia siitä, että hevoset ovat vankkurin edessä eikä toisinpäin. Mitkään hienot ja tarpeelliset lupaukset eivät tule toteutumaan, jos emme huolehdi pitkän ajan menestystekijöistämme: osaamisesta, sopimisesta ja kannattavasta yritystoiminnasta.
Talousratkaisuissa erityisessä asemassa ovat työmarkkinoille tehtävät ratkaisut.
Jokaisen hallituksen, joka haluaa saada tuloksia aikaan, täytyy olla kiinnostunut hyvästä yhteistoiminnasta työmarkkinoiden kanssa. Siinä pitää olla kykyä niin tapaamisiin kuin puhelimenkin käyttämiseen – muuten ei kunnian kukko laula, eivätkä hallituksen suuret tavoitteet etene. Sopimusyhteiskuntaa me haluamme rakentaa – ja siinä on sijansa kaikilla: työnantajilla, palkansaajilla, yrittäjillä, maataloustuottajilla.
Miten Suomi nousi 1990-luvun lamasta? Kyllähän se oli juuri laaja yhteistyö työmarkkinoiden kanssa.
Ja Lipposen sateenkaarihallitusten suuret tulokset, kahdensadantuhannen ihmisen työllistäminen perustui juuri toimivaan työmarkkinayhteistyöhön – sopimiseen. Tällä yhteistyön linjalla pitää jatkaa.
Pääministeriä ei koskaan valita vain hyvillä visioilla tai suurilla lupauksilla. Minun ajattelussani pääministeri ei voi puhua vain kaikkea mukavaa ja luvata kaikkea hyvää. Ei myöskään omilleen. Se on itselleni tärkeä asia, jonka haluan valitsijoiden ja kaikkien suomalaisten tietävän jo etukäteen.
Yhdessä rakentamamme hallitusohjelma on liian hieno hukattavaksi. Pääministerin pitää olla suunnannäyttäjä ja linjanvartija. Siksi sanon, että meidän on oltava kiinnostuneita myös yritysten elinkelpoisuudesta ja menestyksestä, kaikesta siitä, mitä puolueemme varapuheenjohtaja, ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari on jo pitkään puhunut ja myös tehnyt. Meidän pitää nähdä elinkeinoelämä ei vastustajana, vaan yhteistyökumppanina. Ja meidän on itse oltava aktiivisia erityisesti pienen yritystoiminnan asioissa. Sen olen vuosien aikana oppinut, että yrittäjyyden voimavara on suunnaton ja se voimavara kuuluu sopimusyhteiskunnan aarteisiin.
Uusi työelämään juuri tullut ja tulossa oleva sukupolvi on erityisen kovilla. 0-tuntisopimukset, pätkätyöt ja yksipuoliset joustot ovat tänään todellisuutta. Samaan aikaan syntyy uutta yritteliäisyyttä, moni valitsee start uppin perinteisen palkkatyön sijasta.
Hyvinvointiyhteiskunnan tulee rakentaa työelämän moninaisuutta ja vahvistaa turvaverkkoja. Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja työyhteisöjen kehittäminen vaatii uudenlaista lähestymistä, jossa työntekijöiden ja lapsiperheiden tarpeet tunnustetaan yrityksen menestystekijänä ja työllisyyden hyvän kehityksen yhtenä tekijänä. Vedin hallitusneuvottelujen työelämätyötä ja ohjelma kelpaa tältäkin osin pohjaksi uudistustyölle.
Kansanvallan ydin Suomessa on jo vuosisadan ajan ollut kunnallisessa päätöksenteossa. Tästä on pidettävä huolta jatkossakin. Pidän tärkeänä, että hallituksemme tulokset näkyvät ihmisten arjessa ennen huhtikuun 2021 kuntavaaleja, sillä niillä vaaleilla on ratkaiseva merkitys.
Svenska språket och den finlandssvenska kulturen är en viktig del av Finlands nationella identitet. FSD har alltid varit en viktig del av vår rörelse. Jag tycker att det är viktigt att regeringen i sitt arbete respekterar finlandssvenskarnas rättigheter.
Finland är i ett historiskt viktigt brytningsskede. Vi går från en era till en annan. Värderingarna från den gågna tiden finns fortfarande: full sysselsättning, gemensamt ansvar och samarbete. Med den nya tiden kommer förändringar: en större individualism, ökad internationell samverkan och en oro för miljön.
Suomi elää yhtä historiansa tärkeää saranakohtaa. Aikakausi vaihtuu. Vanhan ajan arvot ovat edelleenkin läsnä: työn eetos, yhteisvastuu ja yhteistyö. Uusi aika tuo muutoksia: suuremman yksilöllisyyden, lisääntyvän kansainvälisyyden – ja huolen ympäristöstä. Pääministerin pitää olla kykenevä toimimaan tässä saranakohdassa kansakuntaa kooten ja suuntaa näyttäen. Ja oman liikkeemme täytyy olla myös kykenevä puhuttelemaan niin Suomen rakentajia, suuria ikäluokkia kuin 80- ja 90-luvulla syntyneitä milleniaalejakin. Jos katsomme vain yhteen suuntaan tai yritämme kurkottaa tulevaisuuteen kertarytinällä, voi seurauksena olla ison osan suomalaisia vieraantuminen politiikasta – ja myös liikkeestämme. Nyt ei ole siis joko tai vaan sekä että -politiikan aika.
Pääministeri johtaa Suomen EU-politiikkaa. Suomen EU-puheenjohtajuus on hoidettu hyvin. Eurooppa-ministerimme Tytti Tuppurainen on tehnyt erinomaista työtä. Olemme olleet rakentavia, jäsenmaita yhteen kokoavia ja vieneet meille ja koko Unionille tärkeitä asioita kuten oikeusvaltioperiaatteen ja EU-budjetin rahoituksen yhteenkuuluvuutta eteenpäin.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vallitsee tänään laaja yhteisymmärrys. Presidentti Sauli Niinistö ansaitsee tässä suuren tunnustuksen, sillä kansainvälisten myllerrysten keskellä hän on tehnyt oman osansa ulkopolitiikkamme johtamisessa hyvin ja kyennyt kokoamaan kansakuntaa yhteisen linjan taakse. Ulkopolitiikassa siis jatkamme vakiintuneella linjallamme. Huolehdimme omasta puolustuksestamme, teemme verkottuvaa yhteistyötä EU:ssa, Natossa ja erityisesti naapurimme Ruotsin kanssa. Naapureidemme on tärkeätä tietää, että Suomi harjoittaa jatkossakin rakentavaa ulkopolitiikkaa ja pyrkii omalta osaltaan hyviin naapuruussuhteisiin.
Pääministerin tulee pitää hallituksen isosta linjasta kiinni. Varmistaa, että hallituksen suuret päämäärät ovat kaikkien jakamat, eivätkä unohdu tuhansien tärkeiden asioiden arkirutiineissa. Pääministerin pitää myös vakauttaa politiikkaa niin, että kansalaiset voivat aloittaa aamunsa levollisin mielin.
Arvoisat puoluevaltuutetut, Teille on tänään annettu poikkeuksellisen tärkeä tehtävä.
Te mietitte, millä perusteella valinnan tekee. Minulla on tähän yksi yksinkertainen ajatus. Valitkaa mielestänne Suomelle paras pääministeri, joka pärjää myös puolueemme puheenjohtajana. Pääministeri, joka saa hallituksen työskentelemään yhdessä, pääministerin, joka vie hallituksen suurta linjaa eteenpäin ja pääministerin, joka vahvistaa kansalaisten luottamusta kansanvaltaan.
Jos minut pääministeriksi valitsette, olen käytettävissänne myös puolueen puheenjohtajan tehtävään ensi kesän puoluekokouksessa. Vallan ja vastuun tulee kulkea käsi kädessä.
Hyvät ystävät, Tällainen olen. Viihdyn ihmisten kanssa. Puhun suoraan, kuuntelen, pyydän tukea ja apua, kun on tuen ja avun aika. Haluan, että pääministerinä minun ympärilläni on eri tavoin osaavia ihmisiä, minua lahjakkaampia ja tietävämpiä, ihmisiä, jotka haluavat ja uskaltavat kertoa oman mielipiteensä – silloinkin kun se ei ole pääministerin kannan mukainen. Haluan antaa tilaa ja arvostusta osaaville virkamiehille, vaikka päätösvalta kuuluukin kansan valitsemille, eduskunnan luottamuksen varassa toimiville.
Haluan, että pääministerinä minulla on isot korvat ja mieluummin pieni suu kuin toisinpäin.
Hyvät ystävät, Minun elämässäni on paljon naisia, joita ihailen ja joista ammennan voimaa.
Ilman vaimoni Kaijan tukea ja rohkaisua en seisoisi tänään edessänne. Hänen vastauksensa kysymykseeni, lähdenkö tavoittelemaan pääministerin tehtävää, oli selvä: Ilman muuta lähdet, Suomi tarvitsee Sinua. Kaija myös palauttaa minut maanpinnalle, jos jalat irtoavat todellisuudesta.
Minulle on myös selvää, että haluan säilyttää yhteyteni kauan odotettuun jälkikasvuun, Sofieen. Jos minut valitsette, Kesärantaan palaavat pienten jalkojen tepsuttelun äänet. Annan tälle liikkeelle ja maalle kaikkeni, mutta ennen sitä varmistan, että Sofie on kuullut iltasatunsa.
Vahvoihin naisiin liittyy myös minulle tärkeä muisto. Se on tässä. Olen pitänyt tätä tallessa jo lähes 15 vuotta.
Se on muisto matkalta, jolla oli merkitystä poliittiseen ajatteluuni. Presidenttikampanjan eräässä televisiotentissä ehdokkaita pyydettiin minuutissa rustaamaan runo, jonka he sitten lukivat.
Tämän kirjoitti ehdokas Tarja Halonen.
”Valta, valta, valta.
Yksinvalta?
Harvainvalta?
Kansanvalta.
Tasavalta.
Yhteinen on kansan valta,
vaan rakkaus on suurin valta.”
Tarjan työtä seuratessa näin mikä on sinnikkyyden, periksiantamattomuuden ja runouden voima. Ystävät, pidetään huolta kansanvallasta – sydän mukana.
Hyvät ystävät, Ja vielä yksi suuresti arvostamani naispoliitikon minulle antama viisaus:
”Jos haluat kulkea nopeasti, kulje yksin. Jos haluat kulkea pitkälle, kulje yhdessä.”
Me haluamme kulkea pitkälle. Ja siksi teemme sen yhdessä.
Olen valmis. Olethan sinäkin!