06 touko Pohjoismaat yhdessä olisi Natossa vahva toimija
Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 6.5.2022
Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt yli kaksi kuukautta. Taistelut keskittyvät nyt Itä-Ukrainaan Donbassin alueelle, missä sotatoimet ovat kiihtyneet. Myös Etelä-Ukrainassa soditaan ja Venäjä yrittää saada alueita haltuunsa.
Sodan aikana hyökkääjä on osoittanut armottomuutensa, kun se pommittaa asuinalueita, sairaaloita ja kouluja. Mariupolin, Butshan ja Borodjankan palavissa raunioissa on särkyneitä ja menetettyjä tulevaisuuksia. Siviilit kärsivät sotarikoksista, joita ei olisi pitänyt koskaan tapahtua.
Ukrainalaiset jatkavat taistelua vapautensa puolesta Venäjän etupiiripyrkimyksiä vastaan. Ukrainan vastarinta pitää ja se osoittaa, ettei vapauden liekin roihua voi aggressiiviset valloittamispyrkimykset sammuttaa. Venäjä ei ole pystynyt etenemään haluamallaan tavalla. Vapaus on sortoa väkevämpi voima.
Euroopan unioni ja Yhdysvallat tukevat Ukrainaa sen taistelussa lähettämällä materiaalista, puolustuksellista ja humanitaarista apua. Molemmat ovat tukeneet Ukrainaa historiallisilla paketeilla.
EU on toimeenpannut viisi pakotekierrosta, johon kuuluu mittavia taloudellisia, henkilöihin ja matkustamiseen kohdistuvia rajoituksia.
Suomi on tukenut Ukrainaa sodan alusta lähtien ja tuemme Ukrainaa niin pitkään kuin on tarpeellista.
EU-maiden on tehtävä tarvittavat toimenpiteet venäläisestä energiasta luopumiseksi. Sodan alusta lähtien on ollut selvää, että fossiilisista irrottautuminen on ilmastonmuutoksen torjunnan ohella nyt myös turvallisuuskysymys.
Meidän on päästävä nopeasti irti venäläisestä energiasta, sillä sotakoneiston rahoituksen on loputtava.
Suomen riippuvuus on monia muita Euroopan maita vähäisempää ja teemme vaadittavat ratkaisut, jotta energian tuonti Venäjältä päättyy lopullisesti.
Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti sodan seurauksena. Kuluvina viikkoina ratkaistaan, miten Suomi asemoi itsensä uudessa ympäristössä.
Venäjän toiminta on tuonut meidät viikko viikolta lähemmäksi sotilaallisen liittoutumisen välttämättömyyttä. Eduskunnassa käsitellään juuri turvallisuuspoliittista selontekoa ja keskustelua käydään avoimesti, mahdollisuutemme ja riskit vakavasti arvioiden.
Valtiojohtomme on käsitellyt turvallisuustilanteen muutosta erinomaisesti käymällä tiivistä vuoropuhelua kumppanimaiden kanssa.
Turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa olisi erityisen tärkeää edetä yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Suomi ja Ruotsi ovat pohjoismaisia kansanvaltoja ja hyvinvointiyhteiskuntia, jaamme samat arvot ja meillä on pitkä yhteinen historia.
Suomen ja Ruotsin yhteistyö yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa olisi avainasemassa myös Natossa. Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä Pohjoismaista tulisi puolustusliitossa merkittävästi vahvempi toimija sekä sotilaallisesti että poliittisesti.
Puolustusliitto Naton jäsenenä Suomi olisi vahva turvallisuuden tuottaja.
Päättäjiltä odotetaan nyt hyvää yhteistyötä tulevina viikkoina. Ratkaisuille tulee olla laaja tuki niin kansalaisten kuin päättäjien keskuudessa.
Maamme vahvuus on korkea luottamus toinen toisiimme.
On tärkeää, että vaalimme tätä luottamusta ja rakennamme yhtenäisyyttä. Mitä yhtenäisempi kansakunta, sitä vaikeampi sitä on ulkoa päin horjuttaa.