27 maalis Parempi työelämä rakennetaan sopimalla
Lukion jälkeen piti valita opiskelun ja itsenäisyyden välillä. Valitsin itsenäisyyden ja muutin omilleni – ruokarahoja aloin tienata silloisessa unelmatyössäni betoniauton ratissa. Myös työelämän nurja puoli näyttäytyi nuorelle miehelle. Kaveripiirissä näin jatkuvaa epävarmuutta ja sain myös itse kokea, miltä tuntuu odottaa työhön kutsua nollatuntisopimuksella.
Silloin opin, että huono työelämä on suurta tuhlausta.
Viime vuosina on puhuttu reippaaseen sävyyn työelämästä ja työmarkkinoista. Palkansaajat ovat tarvinneet puolustajaa ja oikeuksista on taisteltu. Jos hoitajat, siivoojat ja keittäjät olisivat vuonna 2015 menneet kiltisti kotiin, kun Sipilä uhkasi pakkolakipaketilla, lomarahojen lisäksi sunnuntai- ja ylityökorvauksia olisi leikattu ja sairaudesta sakotettaisiin.
Työ on murroksessa, mutta vastaus siihen ei ole työehtojen heikennykset, vaan uudistukset, jotka lisäävät työtä, työssä jaksamista ja osaamista.
Tarvitaan parempi työelämä, jossa työntekijät pääsevät kehittämään osaamistaan ja voivat luottaa toimeentuloonsa. Reilu työelämä tarkoittaa sitä, että jokaista työntekijää arvostetaan. Työpaikoilla työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia pitää lisätä. Myös henkilöstön edustusta yritysten päättävissä elimissä tulee vahvistaa. Työntekijöiden oikeusturvan varmistamiseksi ammattiliitoille pitää säätää kanneoikeus ja tahallinen alipalkkaus pitää asettaa rangaistavaksi.
Tasapainoinen sopiminen synnyttää luottamusta, joka johtaa parempiin tuloksiin. Työelämää voi uudistaa kestävällä tavalla vain, jos sopimisen kulttuuri on kunnossa ja osapuolten välillä on luottamusta. Työllisyysasteen nostamisen ja tuottavuuden parantumisen edellytyksenä on työhyvinvoinnista huolehtiminen. Parempi työelämä rakennetaan sopimalla, ei repimällä.
Palkansaaja on palkkansa ansainnut. Palkan pitää jatkossakin olla ensisijainen toimeentulon lähde ja siitä pitää jäädä nykyistä enemmän käteen. Työn verotusta pitääkin keventää painottaen se pieni- ja keskituloisiin. On myös selvää, että nollatuntisopimusten väärinkäyttö pitää kieltää.
Työttömän omaa aktiivisuutta pitää arvostaa, mutta sanktioilla ei luoda yhtään uutta työpaikkaa. Työttömien epäoikeudenmukainen ja tehoton aktiivimallin leikkuri pitää purkaa. Sen sijaan pitää panostaa työttömän aktiivisiin työllisyys- ja koulutuspalveluihin. Esimerkiksi palkkatukea pitää käyttää Ruotsin malliin jatkossa monin verroin enemmän kuin nyt.
Suomalaiset ovat ahkeria ja työllä on suomalaisten elämässä iso rooli. Tämän ymmärsin itsekin jo nuorena. Työ kasvatti minusta aikuisen. Siksi on tärkeää, että parempi työelämä rakennetaan yhdessä niin, että kaikki pidetään mukana. Suomi pärjää parhaiten, kun ihan jokainen voi kantaa kortensa yhteiseen kekoon ja kokea siitä ylpeyttä ja hyvää mieltä. Se on Suomen vahvuus myös jatkossa.