22 loka Kolumni: Hitauden hinta
Kolumni on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 22.10.
Toisin kuin joskus esitetään, niin ilmastotoimet ovat nimenomaan se keino, jolla voimme pitkällä aikavälillä estää kohtuuttomat elinkustannusten korotukset.
Energian hinta on maailmanlaajuisesti nousussa. Kallista ja kallistuvaa on öljy, kaasu, hiili ja osittain näillä tuotettava sähkö. Sähkön hintaa nostaa pohjolassa myös Norjan kuiva kesä, jonka johdosta vesivoimavarannot ovat paljon edellistä vuotta matalammalla.
Kuluttajan kukkarossa hinnan nousu tuntuu jo nyt bensa-asemalla ja jos sähkösopimus on ollut katkolla, myös sähkölaskussa. Eikä tilanne harmillista kyllä ole lähikuukausina menossa parempaan suuntaan. Jos talvi on tänä vuonna kova, voi energian hinta nousta entisestään.
Mistä hinnan nousu sitten johtuu? Pohjimmiltaan maailmanmarkkinoista. Koronan aikaan tuotantoa karsittiin monessa paikassa. Nyt kun talouden elpyminen on maailmanlaajuisesti nopeaa, tuotannossa ja kuljetuksissa on monenlaisia pullonkauloja. Nämä hellittävät ajan myötä, arvioiden mukaan viimeistään keväällä.
Maailmanmarkkinoille emme täällä pienessä Suomessa kovin paljon mahda. Fossiilisten polttoaineiden hinta heittelee voimakkaasti, ja niin kauan kuin olemme näiden saastuttavien tuontipolttoaineiden varassa, joudumme vain sopeutumaan siihen mitä ne kulloinkin maailmalla maksavat.
Trendi fossiilisten polttoaineiden hinnoissa voi lisäksi olla myös pitkällä aikavälillä ylöspäin. Ilmastotoimet vaikuttavat hintaan esimerkiksi päästökaupan kautta, mutta pitkällä aikavälillä hintoja saattaa eniten nostaa investointien hiipuminen.
Öljykentät ja muut fossiilisten polttoaineiden lähteet ehtyvät aikaa myöten ja kiinnostus uusiin suuriin investointeihin on ollut laskusuunnassa. Maailman maat pyrkivät kilvan irtautumaan vanhasta saastuttavasta teknologiasta. Kalliit investoinnit käytöstä poistuviin energialähteisiin eivät tässä tilanteessa ole riskittömiä.
Mitä sitten voimme tehdä hillitäksemme hintojen nousua? Toisin kuin joskus esitetään, niin ilmastotoimet ovat nimenomaan se keino, jolla voimme pitkällä aikavälillä estää kohtuuttomat elinkustannusten korotukset.
Jos liikenteessä siirrymme sähkön ja kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön, ei raakaöljyn hinta enää osu niin pahasti kukkaroon. Uudet sähköautot ovat tosin vieläkin aika kalliita, mutta jo lähivuosina markkinoille on tulossa enemmän ja enemmän käytettyjä sähköautoja, varsinkin kun hallitus voimakkaasti kannustaa työsuhdeautoilijoita vaihtamaan sähköön.
Lisäksi hallitus tukee autojen kaasukonversioita ja biokaasun tuotantoa monella tapaa. Kaasu voi tarjota monelle vanhemman auton omistajalle kätevän tavan laskea polttoainekustannuksiaan samalla kun myös päästöt vähenevät.
Sähköntuotannossa pätee sama. Päästöoikeuksien hintojen voimakas nousu tekee hiilellä tai kaasulla tuotetusta sähköstä kallista ja nostaa siten kuluttajahintoja. Päästöttömien energialähteiden osuuden nostaminen hillitsee näitä nousupaineita tehokkaasti.
Vesivoimalla, tuulivoimalla, ydinenergialla ja tulevaisuudessa myös aurinkoenergialla voidaan paitsi leikata päästöjä myös suojautua tuntipolttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnannousulta.
Hoitovelan, kasvupanostusten ja ilmastotoimien lykkääminen tulee todella kalliiksi. Ilmastotoimien suhteen näemme kehityksen jo nyt.
Ulkomaiset tuontipolttoaineet saastuttavat, ovat huonoja huoltovarmuuden kannalta, emmekä voi mitään, jos hinnat nousevat.
On aika korvata tuontienergia kotimaisella. Nykyisen hallituksen vahtivuorolla muutos etenee nopeasti. Hyvä niin.