07 huhti Aseiden välissä lait vaikenevat ‒ Suomessa käynnissä olevasta Nato-keskustelusta voimme tulla ulos hyvin yksimielisillä johtopäätöksillä
Kolumni julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.4.2022.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt viisi viikkoa. Hyökkäys jatkuu edelleen etelä- ja itäosissa maata, jonne taisteluiden painopiste on siirtynyt. Venäjä ei ole pystynyt valloittamaan pääkaupunki Kiovaa, mutta se on saanut useita alueita haltuunsa. Niiden tosiasiallisista olosuhteista ei ole tarkkaa tietoa: siviilien kohtalot ja todellisen tuhon mittakaava ovat edelleen tuntemattomia.
Viikonloppuna tästä tuhosta paljastui kuitenkin osa, kun Butšan alueen tapahtumat tulivat julki. Venäläisjoukot olivat vetäytyneet alueelta ja hävitys oli karmiva. Venäjä murhasi ja kidutti siviilejä tavalla, joka hakee raukkamaisuudessaan vertaansa. Aseiden välissä lait vaikenevat. Syylliset on saatava raakalaismaisista sotarikoksista vastuuseen.
On selvää, että kansainvälinen yhteisö ei voi olla reagoimatta voimakkaasti Butšan tapahtumiin. Venäjää vastaan on asetettava lisää pakotteita. Tämän on todennut monet eurooppalaiset johtajat Macronia myöten.
Turvallisuuspoliittinen tila on nyt suuressa muutoksessa. Eurooppa asemoituu uuteen tilanteeseen ja tiivistää yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. EU:n oma puolustusyhteistyö syvenee. Suomessa tehdään vakavaa harkintaa mitä turvallisuusympäristön muutos tarkoittaa ja mitä vaihtoehtoja meillä on. Edessä on ratkaiseva kevät.
Valtioinstituutioissa ja kansalaisten parissa tehdään tiivistä arviointia, mitä sotilaallinen liittoutuminen tarkoittaisi Suomelle.
Kansalaisten näkemyksiä Nato-jäsenyydestä on mitattu useasti mielipidekyselyissä sodan alkamisen jälkeen. Viimeisimmissä kyselyissä yli puolet suomalaisista asettautui kannattamaan Nato-jäsenyyttä, mikä on historiallisen korkea luku. Tämä kertoo menetetystä luottamuksesta naapuriin. Noin viidennes ei ollut vielä linjannut kantaansa.
Hallitus käynnisti kaksi viikkoa sitten uuden selonteon valmistelun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja huoltovarmuudesta. Se tulee eduskuntaan tulevana viikkona. Siinä tulee olemaan hallituksen näkemys Suomen turvallisuusympäristön muutoksesta hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Eduskunnassa varmistetaan, että selonteon käsittely etenee aikataulussa. Viime viikolla perustettiin parlamentaarinen koordinaatioryhmä, jonka tärkein tehtävä on varmistaa käsittelyn oikea-aikaisuus ja tiedonkulku eri tahojen, muun muassa puolueiden, hallituksen ja presidentin välillä.
Puolueissa käydään myös vakavia keskusteluja sotilaallisen liittoutumisen hyödyistä ja haitoista. Nato-jäsenyydestä järjestetään keskustelutilaisuuksia ja kansalaisia kuullaan. Tärkeää on, että suomalaisilla on yhteiskuva turvallisuusympäristön muutoksesta.
Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan harkinnan ohella on tehtävä Suomen turvallisuuteen välittömästi vaikuttavia toimia: Suomen ja Yhdysvaltain kahdenkeskisen turvallisuusyhteistyön syventäminen, Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistäminen ja oman puolustuskyvyn vahvistaminen.
Pidän hyvin mahdollisena, että käynnissä olevasta Nato-keskustelusta voimme tulla ulos hyvin yksimielisillä johtopäätöksillä. Tässä työssä puolueiden on käytävä sisäiset keskustelunsa, kyettävä hyvään keskinäiseen yhteistyöhön ja toimittava yhdessä valtiojohdon kanssa oikea-aikaisesti.
Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa sen pohjalta, mikä on isänmaan ja suomalaisten turvallisuuden kannalta parasta.