15 helmi Antin kynästä: Kansanliike kuljetuselinkeinojen puolesta
Suomi on pieni vientivetoinen maa. Euroopasta katsoen olemme saari. Olemme myös melko harvaan asuttu maa. Etäisyydet ovat pitkiä. Vanha totuus on se, että ahkerat kuljetusalan yrittäjät ja työntekijät pitävät Suomen talouden rattaat pyörimässä. Ala on ollut ahdingossa viime vuosina. Moni pienyrittäjä painaa pitkää päivää. Keikkoja ajetaan jopa tappiolla, jotta edes kaluston pääomakustannukset saisi katetuksi. Voi leivän päällä jää yhä ohuemmaksi.
Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry on nimennyt jokaiselle kummiyrityksen. Oma kummiyrittäjäni KLM Trans Oy:n Kai Mäkelä Vantaalta tarjosi kyydin eduskunnan viime syyskauden avajaispäivänä. Matkan aikana keskustelimme kuljetusalan tilanteesta ja kannattavuudesta. Matkan aikana kävi selväksi, että keskeisin syy alan ongelmiin on epäreilu kilpailutilanne. Ne toimijat, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä, maksa työehtosopimusten mukaisia palkkoja ja huolehdi muista velvoitteista painavat hinnat niin alas, että rehellisen yrittäjän happi meinaa loppua. Nyt tarvitaan toimia harmaan talouden kitkemiseksi kuljetusalalta.
Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, miksi hallitus toimii juuri päinvastoin. Viime viikolla hallitus toi eduskuntaan lakiesityksen, joka käytännössä räjäyttäisi harmaan talouden kuljetusalalla. Kyseessä on ulkoministeri Timo Soinin ajama linjaus, jonka mukaan Suomi luopuu vapaaehtoisesti kansallisista rajoituksista ns. kabotaasilainsäädäntöön, eli ulkomaisen liikenteenharjoittajan Suomessa suorittamiin kuljetuksiin liittyen. Taustalla on Vanhasen II hallituksen aikana hyväksytty EU-asetus, jota komissio tulkitsee niin, että Suomen ja mm. Tanskan pitäisi luopua kansallisista rajoituksista.
Kuljetusalan toimijat työnantajista työntekijöihin ovat kauhuissaan hallituksen päätöksestä. He ovat toivoneet, että Suomi ei luopuisi kansallisista rajoituksista ja asia katsottaisiin tarvittaessa loppuun asti, kuten Tanska on päättänyt tehdä. Itse asiassa edellisen hallituksen liikenneministeri Paula Risikko jatkoi edeltäjänsä Merja Kyllösen järkilinjaa. Risikko sopi tanskalaisen kollegansa kanssa, että maat pitävät yhdessä tiukan linjan tarvittaessa loppuun asti. Nyt Suomi vetää maton paitsi kuljetusalan yrittäjien, työntekijöiden myös Tanskan alta. Tuhannet yrittäjät ja työntekijät ovat vaarassa joutua ratin takaa kilometritehtaalle ja Tanska on jäämässä taistelussa yksin.
Ei ihme, että eduskunnassa ei löydy tukea Soinin ajamalle esitykselle edes hallituspuolueista. Toivoa siis on, vaikka jo nykyinen epävarmuus hidastaa investointeja ja tuhoaa työpaikkoja. Hallituksen pitäisi nyt harkita EU-ministerivaliokunnassa tehtyä linjausta uudelleen ja vetää esityksensä eduskunnasta pois. Kyseessä ei ole mikään tavaton asia. Jo viime syksynä hallitus veti paineen alla veropakolaisten armahduslain eduskunnasta.
Kun muutama vuosi sitten Suomen telakkateollisuus oli veitsenterällä, Suomeen syntyi kansanliike telakkateollisuuden puolesta. Raisiolainen Janne Laulumaa perusti adressin Turun telakan pelastamiseksi. Kansanliike sai käännettyä erityisesti niiden tahojen päät, jotka ehtivät jo ristiä modernin telakkateollisuuden auringonlaskun alaksi. Turun telakka pelastui ja nyt sen tilauskirjat ovat harvoja valon pisaroita Suomen taloudessa.
Nyt tarvittaisiin kansanliike kuljetuselinkeinojen puolesta. Mukaan tarvitaan kansalaisten ja alan lisäksi kaikki ne kansanedustajat hallitus-oppositiorajoista riippumatta, jotka ovat valmiita toimimaan niin kauan kunnes Timo Soinin pää kääntyy ja hallitus vetää esityksensä pois eduskunnasta. Olen täysin vakuuttunut, että kunhan paine kattilassa kasvaa, lopulta Soinin pilli viheltää ja järki voittaa.