Orpon hallituksen työllisyyspolitiikka on ennätysmäinen mahalasku

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 30.7.2025

Ennen viime eduskuntavaaleja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi suomalaisille sata tuhatta uutta työpaikkaa.

Kevään kehysriihen jälkeen pääministeri Orpo vannoi kovaa ääneen palauttavansa Suomen kasvun tielle.

Tulokset eivät vakuuta. Viimeisimmän Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuussa työllisiä oli 14 000 vähemmän ja työttömiä 27 000 enemmän edellisvuoteen verrattuna. Matkaa vaalilupaukseen on nyt peräti 171 000 työpaikkaa.

Hallituskauden aikana ensin miesten työttömyys nousi koko EU:n korkeimmaksi, kun rakennusalan annettiin vaipua syvään lamaan. Nyt myös naisten työllisyys on romahtanut. Työllisten naisten määrä laski vuodessa peräti 20 000:lla. Hallituksen hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdistetut leikkaukset ovat lisänneet säästöpaineita, ja tämä näkyy nyt työttömyytenä naisvaltaisella sote-sektorilla. 

Samaan aikaan nuorten, eli 15–24-vuotiaiden, työttömyysaste nousi 22,2 prosenttiin, eli lähes seitsemän prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin vuotta aiemmin. Kesätyöpaikkoja oli vähemmän tarjolla, ja kilpailu niistä oli historiallisen kovaa.

Tyhjät puheet velkalaivan kääntämisestä ovat laiha lohtu niille suomalaisille, jotka kamppailevat toimeentulonsa kanssa. Orpon hallitus on jäänyt katselemaan työmarkkinoiden alamäkeä sivusta, pää syvällä pensaassa toistellen mantraa heikosta suhdanteesta, mikä ei kuitenkaan vaikuta läheskään samalla tavalla kilpailijamaihimme – ei edes toisiin Venäjän rajavaltioihin.  

Sen sijaan, että hallitus olisi onnistunut luomaan työpaikkoja, sen toimet ovat lisänneet työttömyyttä, heikentäneet kotimaista kysyntää ja aiheuttaneet epävarmuutta työmarkkinoilla. 

Euroopan huonoimman työllisyyspolitiikan lasku koituu tavallisten suomalaisten maksettavaksi. Työttömyyden kasvu nostaa painetta korottaa työttömyysvakuutusmaksuja, mikä syö kehysriihessä päätettyjen veronalennusten hyödyn valtaosalta suomalaisista.

Avoimien työpaikkojen määrä on nyt hienoisessa kasvussa, mutta tämä ei alkuunkaan riitä. Talouden käännettä on odotettu jo pitkään, eikä pelkkä sokea usko kasvuun tuo menetettyjä työpaikkoja takaisin.

Perinteisen teollisuuden rakennemuutos jatkuu, ja tuottaa myös huonoja uutisia työllisyyteen. Tästä tuoreimpana esimerkkinä UPM:n Kaukaan paperitehtaan alasajo. Nyt kaivattaisiin nopeasti täsmätoimia Itä-Suomen työllisyyden vahvistamiseksi sekä vihreän energian hankkeiden edistämiseksi.

Työllisyyden hoitaminen muuttuu sitä vaikeammaksi, mitä suuremmaksi pitkäaikaistyöttömien määrän annetaan kasvaa. Ja vaikka talouden elpyminen vihdoin toteutuisi, sen vaikutukset pitkäaikaistyöttömien määrässä näkyvät viiveellä.