10 helmi Eduskunnalla työntäyteinen kevät
Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.2.2021
Koko maailmaa riivaava viheliäinen koronavirus leimaa yhä suomalaistenkin elämää. Kansakuntana olemme silti selvinneet kriisistä verrattain hyvin; Suomen tautitilanne on edelleen Euroopan neljänneksi paras.
Muuntovirus aiheuttaa uusia murheita, mutta kiistatta valoa on näkyvissä. Arvioiden mukaan huhtikuun loppuun mennessä jo kaksi miljoonaa suomalaista tulee saamaan korona-rokotteen.
Koronataistelun keskelläkin Suomi on pidettävä liikkeessä. Helsingin sanomien äskeisen selvityksen mukaan hallitus on tehnyt jo ennen puolimatkaansa yhtä järeät työllisyyspäätökset kuin edellinen hallitus koko kautenaan. Sekään ei kuitenkaan riitä. Keskeistä on työllisyyspalveluiden parantaminen kohti pohjoismaista tasoa. Alueiden elinvoimaa tuetaan muun muassa satsaamalla perusväylänpitoon.
Monien sähkönsiirtoyhtiöiden kohtuuttomat hinnankorotukset, terveyskeskukseen pääsyn vaikeus ja koulujen riittämättömät tukipalvelut ovat epäkohtia, joiden korjaamista suomalaiset ovat jo liian kauan odottaneet.
Nyt sähkön siirtohintojen kohtuuttomiin korotuksiin puututaan. Myös hoitotakuu etenee – tavoitteena pääsy seitsemässä päivässä kiireettömään hoitoon mukaan lukien mielenterveyspalvelut. Lisäksi opiskelijahuollossa psykologi- ja kuraattorien aliresursointi kielletään lain voimalla.
Ja eiköhän se ole aika saada sote-uudistus maaliin yli kymmenen vuoden jälkeen.
Vahvat julkiset palvelut ja tukiverkot ovat osoittaneet voimansa koronakriisissä. Arvostettu talousvaikuttaja Sixten Korkman ilmaisi asian viime viikolla Helsingin Sanomissa napakasti: ”Jos Suomessa asuu maailman onnellisin kansa, se on paljolti markkinataloutta täydentävän hyvinvointivaltion ansiota.”
Siksi tämä hallitus panostaa julkisiin palveluihimme ja tukee kuntia. Näillä rahoilla on turvattu koronan etulinjassa työskentelevien hoitajien, opettajien ja muiden ammattilaisten työ sekä pidetty kasvua ja työllisyyttä tukevat investoinnit liikkeellä.
Kuntarahojen arvostelijoilta on jäänyt huomaamatta, että jos hallitus ei olisi tukenut kuntapalveluita, olisimme nähneet ennätysmäisen veroäyrien korotusaallon, joka olisi iskenyt niin keskituloisiin kuin moneen pienituloiseenkin kotitalouteen.
Totta on, että kuntien talous ei ollut kovin ruusuinen ennen kriisiäkään. Pääministeri Marinin hallitus on halunnut pitää huolta kuntien taloudesta, jotta kunnat voivat pitää huolta meistä kaikista koronankin keskellä.
Tulevaisuuden kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta on tehtävä valinta. Näivetymmekö vanhan fossiilitalouden mukana vai tartummeko uusiin mahdollisuuksiin ja uudistumme kohti päästöttömyyttä.
Elvytyksen kohdistuessa Euroopassa puhtaisiin teknologioihin, Yhdysvaltojen palatessa ilmastotyöhön sekä Venäjän ja Kiinan siirtyessä kohti ympäristöystävällisempää ajattelua kysyntä päästöttömiin ratkaisuihin tulee kasvamaan maailmanmarkkinoilla ennennäkemättömälle tasolle.
Viime viikolla finanssijätti Nordea teki merkittävän päätöksen. Se aikoo vähentää sijoitus- ja luottosalkkunsa hiilidioksidipäästöjä puolella. Tämä tarkoittaa, että paljon päästöjä tuottavien yhtiöiden rahoitus kallistuu. Ne maat ja yritykset, jotka uskaltavat nyt toteuttaa kunnianhimoisia ilmastotoimia, pärjäävät myös koronan jälkeisessä maailmassa ja pystyvät synnyttämään uusia teollisia työpaikkoja.
Se on koko Suomen etu.