10 tammi Antin kynästä: Suomen kilpailukyky ja tapaus STX
Suomen kilpailukyvystä on keskusteltu viime aikoina vilkkaasti. Monista poliittisen oikeiston lausunnoista saa sen käsityksen, että viime vuosien heikko menestyminen vientisektorilla ja siitä seurannut valtiontalouden heikko tila ovat seurausta liian korkeista palkankorotuksista. On selvää, että palkankorotusten sopiva mitoittaminen on tarkkaa työtä, mutta pääasiallinen selitys vaatimattomaan talouskehitykseen on kansainvälinen suhdannetilanne eli se, että kokonaiskysyntä matelee rahoitusmarkkinakriisin takia.
Erityisesti pitkällä aikavälillä kilpailukyky on yhtä kuin osaaminen, eli käytännöksi vietynä koulutettua työvoimaa. Telakkateollisuuden tuoreiden tapahtumien perusteella voidaan ajatella, että kilpailukyky on myös valtion tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia yrityksille. Telakkateollisuuden tapauksessa kysymys on tyypillisesti siitä, että valtionyhtiö Finnveran kautta taataan alustilausten ostajaluotot ja ollaan mukana rakennusaikaisen käyttörahoituksen järjestämisessä. Vuoden 2012 lopulla käsitelty Oasis-luokan risteilijän rahoituspyyntö oli poikkeuksellinen. Yhtiö pyysi valtiolta suoraa pääomalainaa, jotta pääomat olisivat riittäneet Finnveran vientitakuiden saamiseksi. Valitettavasti tällä tiellä tuli seinä vastaan. Säännöt valtiontuista ovat erilaiset normaalitilanteessa ja talousvaikeuksissa oleville yhtiöille.
Normaalisti valtio voi olla mukana rahoitusjärjestelyissä ilman, että lainaa
katsottaisiin tueksi. Sen sijaan, jos kohdeyhtiön taloudellinen tilanne on
heikentynyt, valtion rahoituksellinen toimenpide käsitellään niin sanottuna
pelastus- ja rakennemuutostukena. Sille on omat sääntönsä.
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön yksimielinen kanta oli, että pyydetty laina olisi ollut kiellettyä valtiontukea. Jos talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen tällöin esittää päätökseksi lainan myöntämistä, se merkitsisi sellaisen esityksen tekemistä, joka toteutuessaan olisi laiton. On selvää, etteivät ministerit voi tehdä lainvastaisia päätöksiä.
Hallitus on ilmoittanut selvittävänsä tarkemmin sitä, miten ranskalaiset saivat rahoituspaketin järjestymään STX:n Saint Nazairen telakalle. On ilmeistä, että kun valtio on telakan omistajana, sen mahdollisuudet rahoittaa omaa yhtiötään ovat paremmat. Ranskassa telakkateollisuuden merkitys liittyy myös vanhan ydinasevallan varustelupolitiikkaan ja sotalaivaston rakentamiseen. STX:n Ranskan yhtiön taloudellinen tilanne on toisenlainen kuin Suomen yhtiön.
Jättiristeilijän tilauksen menettäminen on takaisku paitsi telakan työntekijöille, myös etenkin Varsinais-Suomelle ja koko meriteollisuudelle. Nyt on tärkeää aloittaa toimenpiteet, joilla telakkateollisuuden menestymisen eväitä tulevaisuudessa voidaan helpottaa.