Vappupuhe 1.5.2017

02 touko Vappupuhe 1.5.2017

Imatra, Joutseno ja Lappeenranta

Antti Lindtman

Arvoisat vapun juhlijat!

Epäröinnin kynnyksellä kysy, kuinka paljon rohkeutta uskallat jättää tänään käyttämättä, kysyi Tommy Taberman.

Hyvät ystävät ja toverit,

Tänä vappuna haluan puhua rohkeudesta. Teen sen kahdesta syystä.

Ensinnäkin, Vapun – kansainvälisen työväen juhlan – historia juontaa juurensa rohkeuteen. 1880-luvun loppupuolella Yhdysvalloissa rohkeat työläiset laittoivat itsensä likoon ja ryhtyivät vaatimaan säällisiä oikeuksia – kahdeksan tunnin työpäivää – kaikille raskaan työn raatajille.

Kuten aina, koskaan yhteiskunnalliset muutokset eivät ole tulleet ilmaiseksi. Taistelu paremman huomisen puolesta maksoi monelle kaiken. Kymmenet työläiset menettivät henkensä yhteenotoissa. 1. toukokuuta vuonna 1890 näitä parempaa huomista vaatineita työläisiä muistettiin maailmanlaajuisesti. Vappupäivästä tuli kansainvälinen työväen mielenosoituspäivä.

Vapun juuret ovat rohkeudessa.

Samalla, kun me sosialidemokraatit tänään muistamme, että vapun sanoma ja merkitys kumpuaa syvältä työväen ja työn merkityksestä – rohkeudesta vaikeina aikoina, olemme iloisia siitä, että vapusta on tullut opiskelijoiden ja koko kansan juhla. Juhla, jolloin koko Suomi siirtyy keväästä kesään.

Toisekseen, haluan puhua rohkeudesta erityisesti siksi, koska sitä 100-vuotias Suomi tarvitsee. Sitä suomalaiset toivovat aikamme päättäjiltä. Rohkeutta hyväksyä maailman muutos, mutta samalla sydäntä pitää heikoimman puolta muutoksessa – tehdä muutoksesta turvallista kaikille. Sitä satavuotias Suomi tarvitsee. Sitä suomalaiset päättäjiltä odottavat.

Hyvät ystävät,

Satavuotias Suomi on tuhkimotarina rohkeudesta. Se on tarina maasta, joka nousi sadassa vuodessa takapajuisesta maasta, maailman vauraimpien ja parhaimpien kansakuntien joukkoon.

Tarina satavuotiaasta Suomesta on tarina siitä, kuinka työttömän lapsesta tulee johtaja. Se on tarina siitä, kuinka tehtaan johtajan ja työntekijöiden lapset käyvät samaa koulua.

Tarina, jossa jokainen voi elättää itsensä työllä ja kantaa voimavarojensa mukaan kortensa yhteiseen kekoon. Tarinan tasa-arvoisista mahdollisuuksista ja siitä, että yhteiskunta auttaa, jos on hätä. Jokainen pääsee terveyskeskukseen ja jokaisella on mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin kyvyt ja halu kantavat.

Nämä ovat tarinoita menestyvästä Suomesta, jonka edelliset sukupolvet meille rakensivat ja uskon, että tämä on se Suomi, jonka perustalle haluamme tulevaisuutemme rakentaa.

Mutta mihin tarina menestyvästä Suomesta lopulta perustuu?

Se ei perustu mataliin palkkoihin, ei liioin verotuksen tasoon tai rakenteeseen, saatika muutamaan suuryritykseen, Nokiaan, kuten liian usein kuvitellaan.

Viime kädessä Suomen menestys perustuu lupaukseen siitä, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Pienenä maana, Suomella ei ole varaa menettää ketään, ei yhtään lahjakkuutta.

Hyvät ystävät,

tulevaisuutemme riippuu siitä, pystymmekö pitämään kiinni tästä lupauksesta: että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Tämän lupauksen lunastaminen vaatii päättäjiltä rohkeutta hyväksyä maailman muutos ja sydäntä tehdä muutoksesta turvallinen kaikille, ei vain harvoille.

Valitettavasti osalta aikamme päättäjistä uupuu molemmat. Uupuu rohkeus tehdä Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättömiä uudistuksia, kuten joustava perhevapaauudistus. Puuttuu sydäntä panostaa – tehottomien ja harvoille suunnattujen verovähennysten sijaan – uudistuksiin, joiden avulla kaikki pidetään mukana, kuten toisen asteen tutkinnon varmistaminen kaikille oppivelvollisuusikää pidentämällä.

Suomea hallitsevat päättäjät, jotka viime viikolla nostivat kätensä pystyyn juuri silloin, kun oli viimeinen hetki tehdä päätöksiä, joilla talous- ja työllisyystavoitteet olisi saavutettu.

Nykyinen hallitus peri käänteen sekä taloudessa, että työllisyydessä. Mitä se sillä teki. Jakoi muutoksen hedelmät harvoille, heille, joilla ennestään on jo eniten.

Kahden vuoden aikana olemme nähneet, mihin kova leikkauspolitiikka yhdistettynä suurituloisia suosiviin veronkevennyksiin on johtanut.

Talouden ja työllisyyden kasvusta huolimatta, hallitus ei tule saavuttamaan itselleen asettamiansa tavoitteita. Työllisyystavoite karkaa ja velkaantuminen on kääntymässä uudelleen nousuun tämän hallituksen jäljiltä. Rohkeutta omille taustaryhmille epämiellyttäviin uudistuksiin ei ole.

Vallassa on päättäjät, jotka itse vaativat leikkauksia palkansaajilta, työttömiltä, eläkkeensaajilta sekä opiskelijoilta ja samalla jakavat uusia etuja omille taustaryhmilleen.

Tuleville päättäjille on jäämässä tekemättömät työt ja velkaantuva Suomi

Hyvät toverit,

Ei työ meitä väsytä, vaan kaikki se mikä vielä on tekemättä, kuuluu vanha sanonta

Jälleen kerran olemme tilanteessa, jossa maa tarvitsee sosialidemokratiaa oikeistohallituksen jäljiltä. Joka kerta sodan jälkeen vuonna 1966, 1995, 2007 ja nyt viimeistään on selvää, että vuonna 2019 SDP:tä tarvitaan jälleen tekemään ne uudistukset, joilla maa nostetaan jaloilleen.

Siksi tehtävämme on tarjota realistinen vaihtoehto. Vaihtoehto, jossa hyväksymme maailman muutoksen, mutta teemme siitä turvallisen kaikille. Emme voi, emmekä halua takertua vanhaan ja estää muutosta. Sen sijaan voimme tehdä uudistuksia, joilla syvenevän kansainvälisen työnjaon muutoksen hedelmät jaetaan tasaisemmin kaikkien ihmisten kesken.

Mitä se tarkoittaa?

1. Se tarkoittaa uudistuksia, joilla työhön osallistumisen astetta nostetaan pysyvästi.

Siksi vaadimme joustavampia perhevapaita, parempaa nuorisotakuuta ja toiselle asteelle ulottuvaa oppivelvollisuutta

2. Se tarkoittaa sitä, että hyväksymme, että yhä suurempi osa työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin ja yhä suurempi osa työstä tehdään yksinyrittäjänä.

Siksi vaadimme tukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja kevyempää verotusta aloittaville yrittäjille.

3. Vaihtoehtomme tarkoittaa inhimillisempää työelämää nuorille ja luottamusta työpaikoilla

Siksi haluamme irti perusteettomista nollatuntisopimuksista ja luoda vahvempaa luottamusta työntekijöiden ja työnantajien välillä. Vain se mahdollistaa fiksun ja tasapuolisen paikallisen sopimisen. Puheet palkka-alesta eivät ole tästä maailmasta.

4. Se tarkoittaa uudistuksia, joiden avulla rakennetaan vahvoja lapsia, jotta meidän ei tarvitse korjata rikkinäisiä aikuisia.

Siksi haluamme turvata laadukkaan varhaiskasvatuksen kaikille lapsille, ja panostaa sivistykseen ja koulutukseen peruskoulusta yliopistoon ja aikuiskoulutukseen.

5. Vaihtoehtomme tarkoittaa sitoutumista eriarvoisuuden vähentämiseen, tuloeroja tasaavaan politiikkaan.

Siksi haluamme, että taakka jaetaan maksukyvyn mukaan ja sote-uudistus tehdään ihmisten – ei markkinoiden ehdoilla.

Hyvät ystävät

Mahatma Gandhi, yksi aikamme merkittävimmistä henkilöistä, sanoi viisaasti: ”Vauhdilla ei ole merkitystä, jos suunta on väärä.”

Me haluamme Suomelle suunnan, joka ei hukkaa niitä rakennuspalikoita, joille menestyksemme on rakennettu. Suomalainen yhteiskunta on mahdollistanut sen, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Se on mahdollistanut jokaisen – ei vain harvojen – vaan jokaisen suomalaisen menestyksen ja se on paras kilpailuvalttimme, jota meillä ei ole varaa hukata. Menestyvässä Suomessa jokaiselle annetaan mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään. Me haluamme Suomelle suunnan, jossa yhteinen etu laitetaan oman edun edelle.

Hyvät vapun juhlijat,

Minä uskon, että seuraavat sukupolvet voivat katsoa meitä yhtä ylpeinä kuin me katsomme menneitä sukupolvia. Se vaatii oikeita valintoja ja rohkeutta – lupausta siitä, että jatkossakin kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille erinomaista vappua. Tehdään työtä oikeudenmukaisemman ja menestyvän Suomen puolesta.