Antin kynästä: Juhlan aihe?

Antin kynästä: Juhlan aihe?

Hallituksen tämänvuotista budjettiriihtä voi pitää luonteeltaan merkittävänä myös historian valossa. Sosialidemokraattien pitkään vaatima vanhuspalvelulaki nytkähti ratkaisevalla tavalla eteenpäin. Nostimme vanhustenhoidon parantamisen budjettiriihen keskeiseksi kysymykseksi. Vanhuspalveluun suunnatut lisärahat ovatkin suurin yksittäinen kehyksen ylittävä lisäys budjettiriihessä.

Ensi kesänä voimaantuleva vanhuspalvelulaki parantaa sekä koti-, omais- että laitoshoitoa. Lisähenkilöstöä saadaan kaikkiin hoitomuotoihin. Peruspalveluministerin alulle panema työ kotihoidon laatusuositusten määrittelemiseksi sai nyt koko hallituksen tuen. Sosialidemokraattien tavoitteen mukaisesti myös ympärivuorokautisen hoidon sitovista henkilöstömitoituksista sovittiin. Sitova mitoitus säädetään asetuksella vuoden 2015 alussa, mikäli yhdessäkin hoitoyksikössä alitetaan suosituksen alaraja, vähintään 0,5 hoitajaa hoidettavaa kohti. Tämä on merkittävä parannus, jolla vanhustenhoidon räikeimmät epäkohdat saadaan korjattua.

Budjettiriihi oli kuitenkin poikkeuksellinen myös toisella tapaa. Viime vuosina on jo totuttu siihen, että budjetti saadaan kasaan yhdessä päivässä. Tällä kertaa vääntö vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksesta osoittautui niin vaikeaksi, että riihi venyi kaksipäiväiseksi. Asetelma oli mielestäni selvä. Kokoomusta lukuun ottamatta muut puolueet halusivat sosialidemokraattien aloitteen mukaisesti nostaa tasoa merkittävillä lisäpanostuksilla myös ympärivuorokautisessa hoidossa. Kokoomukselle tuntui olevan lähes ylivoimaista säätää edes minimitasosta.

On selvää, että vanhustenhoidossa Suomi on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. On selvää, etteivät pelkät suositukset ole riittäneet hoitajien määrän lisäämiseen niin, että jokaiselle vanhukselle voitaisiin turvata laadukas, yksilöllinen ja ihmisarvoa kunnioittava hoito ja hoiva.

Kokoomuksen asennetta onkin todella vaikea ymmärtää. Eikö ihmisarvoinen vanhuus kuulu niillekin, jotka eivät enää pärjää kotona? Onko todellakin niin, että arvokas ikääntyminen voidaan uhrata arvovaltataistelun alttarille? Kokoomuksen puheenvuoroja seuratessa syntyy käsitys, että on lähes juhlan aihe, kun he melkein saivat estettyä vanhainkotien hoivahenkilöstön lisäämisen.

Tämä on mielestäni häpeällistä poliittista peliä, joka loukkaa sekä vanhuksia että heidän kanssaan työskenteleviä. Tärkeintä kuitenkin on, että pää on nyt saatu auki, ja vanhuspalvelulaki saadaan lopultakin säädettyä. Sitovien mitoitusten osalta kyseessä on hyvä alku, ja sosialidemokraatit jatkavat työtä sen puolesta, että myös ympärivuorokautisessa hoidossa voidaan turvata jokaiselle hyvä ja turvallinen hoito ja hoiva. Tähän työhön toivon myös kokoomuksen osallistuvan.